Ensimmäinen matkapäivä_Torstai 8.3.2012
Herätyskello soi yhden aikaan ja näin vajaan neljän tunnin yöuni on takana. Pikaisesti aamutoimille, koska tavoitteena on päästä matkaan kahden aikoihin ja niin päästiinkin.
Aamukahvi Forssan Autokeitaan kahvion ainoana asiakkaana ja sen jälkeen matka jatkui pikaisesti kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää, jonne pitäisi ehtiä viideksi.
Kotoa lähtiessä pakkasta oli 6 astetta ja alimmillaan lämpötila laski -20 asteeseen, mutta lentokentälle saapuessa lämpötila oli -13 astetta.
Auton vein lentoparkkiin ja sieltä bussikuljetuksella ulkomaan terminaalin ovelle ajoissa. Lähtöselvittelyt sujuivat moitteetta ja jäi aikaa myös ostoksille ja laukkuun vatsalääkettä ennenkuin saavuimme lähtöportille klo 6.30. Portilta siirryttiin lentokenttäkuljetuksella lentokoneen viereen. Lentoyhtiönä käytän ensi kertaa Primera Airia.
Olin etukäteen varannut istumapaikat riviltä 4. Matkustamossa oli noin kolmannes tyhjää ja nousun jälkeen sai vaihtaa paikkaa. Koneessa oli siis väljää ja koneen matkustamohenkilökunnalla oli aikaa palvella matkustajia.
Valitettavasti taas kerran lentokoneen lähtö viivästyi ja nyt lentokoneen rungon ja siipien jäänpoiston syystä. Onneksi lentokeli oli myötäinen ja saimme aikaa kiinni.
Juuri ennen saapumistamme Ovdan lentokentälle sinne saapui virolaisen turistiryhmän kone ja se viivästytti huomattavasti meidän ryhmämme läpimenoa. Meidän saapumistarkastuksemme eteni nopeasti. Kokonaisuudessaan läpimeno ryhmältämme kesti yli tunnin.
Siirtyminen bussilla Eilatiin kesti tunnin ja matkan aikana saimme oppaalta kuulla mielenkiintoista tietoa Israelista ja Eilatista. Eilatissa väkivaltarikollisuus on nollatasolla ja myös taskuvarkaita ei ole. Hanavettä voi turvallisesti juoda, mutta siitä huolimatta monet turistit juovat pullotettua vettä. Eilatissa on ranskalaisten valmistama taloalue, jossa ranskalaiset käyvät lomailemassa.
Eilatissa ei ole kadun nimiä, vaan täällä talot ovat numeroitu. Sää matkakohteessa oli hyvä. Hotellimme sijaitsee hyvällä paikalla laguunin lähellä.
Naistenpäivän kunniaksi kaikki hotelliin tulevat naiset saivat ruusun. Siirryimme kuudenteen kerrokseen, josta oli näkyvä Jordanian puolella ja toisaalta myös Israelin sisäisiin lentoihin tarkoitettu lentokenttä oli aivan lähellä. Kentältä on päivittäin noin 30 lentoa. Iltakymmenen ja aamukuuden välillä ei ole lentoja, joten se ei häiritse yöunia.
Pieni kävelylenkki ennen illallista El Cauchossa teimme kävelykierroksen lähialueella ja ensimmäinen aivan uuden näköinen pyöräteline tuli kuvattua ja tietenkin paljon muutakin jäi muistiin. Menimme bussilla oppaan johdolla ravintolaan, jossa illallinen maksoi 30€. Ruokana oli Salaatti ja leipä, Empanada -juustopiiras, kanafilee ja karamellivanukas jälkiruokana.
Ennen illallista Osku Puukila kertoi Punaisesta merestä, sukeltamisesta ja tietenkin omasta bisneksestään.
Ruokatarjoilu oli kovin kiireinen, josta syystä tuli paljon virheitä. Kotiin päästyä ei uneen pääsyssä ollut ongelmia
.
Paluumatkalla Hussein esitteli vielä Aqaban kaupunkia kiertoajelun yhteydessä. Rajamuodollisuudet menivät nytkin joutuisasti. Vain hyttyset kiusasivat meitä.
Retki oli mielenkiintoinen ja ansaitsee arvosanan 9/10.
5. matkapäivä_maanantai 12.3.2012
Lähdin klo 6.15 kamerani kanssa suola-altaiden taakse. Kuulin eilisen retken aikana, että suola-altaiden alueella on lintujen muutosta johtuen paljon lintuja.
Lentokentän Jordanian puolella on suuret suola-altaat, joissa merivedestä erotetaan suolaa. Altaiden reunalla suola oli aivan kuin lunta. Lähdin näiden altaiden ja Jordanian rajan väliselle alueelle bongaamaan lintuja tai oikeastaan valokuvaamaan niitä. Sinne johtaa hotelliltamme lyhyt reitti, mutta jostakin syytä reittini kierteli ja matkaa sinne kului lähes 45 minuuttia. Kuvasin lähinnä vesilintuja vajaan tunnin ja kamerallani ikuistettua monta lintua. Paluu hotellille kesti vaín parikymmentä minuuttia. Reissulla kuvasin taas yhden pyörätelineen.
Aamiaisen jälkeen poikkesimme Aurinkomatkojen toimistoon. Selvittelimme jo kotimaassa varatun 2 pv Jerusalemin matkan järjestelyjä. Vähän jäi sellainen maku, että tällä viikolla 2 pv matkaa Jesusalemiin ei järjestetä, koska kiinnostuneita on aika vähän. Toimiston portin pielestä nappasin taas uuden pyörätelinetyypin kuvan. Klo 11.05 suuntasimme linja-autolla retkelle Negevin autiomaahan. Menomatkalla kuulimme taas kerran oppaalta uusia asioita Israelista.
Menomatkalla ensimmäinen kohde oli multimediaesitys, jossa esiteltiin alueen historiaa elokuvan keinoin ja erikoisuutena oli pyörivä katsomo. Seuraava pysähtyminen oli luonnon muovaaman sienen kohdalla. Samalla paikalla näin Aavikkokiurun, jonka onnistuin kuvaamaan..
Matkaa jatkettiin seuraavan luonnon muovaamaan kohteeseen riemukaareen, jonka läpi kulkeminen edellytti jonkin verran kiipeilytaitoja. Tämän jälkeen oli mahdollisuus käydä vanhan kuparikaivoksen käytävissä. Tutkijat ovat kaivaneet aluetta, siksi pinnassa oli jonkin verran Eilatin kiveä. Vihreää kiveä, josta tehdään koruja.
Sitten siirrettiin Kuningas Salomonin pylväille. Myös siellä kiipeiltiin ja ihasteltiin luonnon muovaamaa luontoa. Siellä oli myös kaksi Aavikkokiurua. Sitten siirryttiin keitaalle, jossa meille tarjottiin kasvisruokaa. Ennen ruokailua täytimme eri värisillä hiekkalajeilla pieniä pulloja. Minussakin löytyi uutta osaamista ja toisaalta tiedän niin monessa matkamuistomyymälässä olevien hiekkapuollojen valmistustekniikan. Tärkein asia on pakata pullo tiukkaan.
Keitaan lammen reunalla kuvasin lintua The White Crowned Black Wheater (Kirjotasku) ja toisena lintuna oli myöskin musta lintu, jonka vatsapuoli oli valkoinen. Retken kokonaisarvio oli 7,5/10. Joltain osin retki tuntui olevan temppurataa.
Illalla kävelimme City-Centeriin vaihtamaan rahaa ja etsimään postia. Vaihtokurssi oli 482 NIS/satanen. Postin vieressä oli laillinen mielenosoitus lähellä olevaa pizzaa vastaan. Mielenosoittajat syyttivät pizzerian omistajaa kissojen tappamisesta. Omistaja oli kuulemma kyllästynyt asiakkaiden valituksista pöydän alla ruokaa mankuvista kissoista. Olivat kuulemma pyydystäneet loukulla ja sitten tappaneet ne ilmatiiviissä säkissä. Poliisi oli valvomassa mielenosoitusta ja tilanne oli hyvin hallittua.
Vielä maittavat iltakähvit hotellihuoneessa ja uni maittoi.
Sitten tuli takapakkia, jota pelkäsin: Jerusalemin 2 pv matka peruuntui, koska oli liian vähän osallistujia. Päätimme olla menemättä Aurinkomatkojen 1 pv matkalle, menemme Lomamatkan vastaavalle retkelle ensi viikon tiistaina.
Samppanjapullo poksahti illansuussa, nautimme kuohujuomasta ja lähdimme etsimään hyvää ruokapaikkaa, joka löytyikin laguunin ristikulmasta. Ravintola on PagoPago. Ravintola sai meistä tyytyväiset asiakkaat. Kalakeitto tomaattikastikkeessa oli viedä kielen mennessään. Grillattu kana oli todella hyvää ja jälkiruokana ollut jäätelö maistui sekin. Viininä oli laadukas paikallinen valkoviini. Aterian hinta 482 NIS sisälsi 10 % palvelumaksun. Palvelumaksu maksetaan erikseen tai se on merkitty laskuun. Sen suuruus on 10-12%. Juhala-aterian nauttimiseen oikein hyvä paikka. Arvosana 10-/10. Miinus tuli liiasta palvelusta, eli tarjoilija kävi turhan usein kyselemässä ruuan laadusta tai jostain muusta.
8. matkapäivä_torstai 15.3.2012
Heti aamulla lämpötila oli yli 20 astetta. Aamiaisen saimme nauttia rauhassa, koska suuri ryhmä oli lähtenyt aamulla hotellista. Oli rauhallinen aamiainen.
Aamiainen oli erilaisten ruokien maistelua. Juustojakin oli varmaan 15. Erityisen henoa makua löytyi porkkamarmeladin myötä. Ruskeat kananmunat eivät saaneet minua ystävää. Teimme kävelykierroksen vanhaan kaupunkiin. Katujen korkeuserot ovat siellä huomattavia
Torstaisin on City-Centerin läheisyydessä torimarkkinat, jossa myytävän oli vaatetavaraa, elintarvikkeita ja lahjatavaraa. Tulipa ostettua lelu, jonka hinnasta tingin pikkasen. olisi sen saanut kaupasta vähän halvemmalla, mutta meni hyvän tarkoitukseen tuo 2 euroa. Näille markkinoille ei päässyt ilman turvatarkastusta ja sehän on ymmärrettävää. Tämäntyyppiset paikat ovat suosittuja paikkoja pomminasettajille.
City-Centerissä oli mukavia kahvipaikkoja, joissa sai tuoretta kahvileipää sekä kahvia ja tuoremehua. Samalla oli mahdollisuus seurata paikallisten kahvilakulttuuria, joka on aina jokaisella paikkakunnalla omansa. Pari uutta pyörätelinekuvaa sain tällä kävelykierroksella.
Eilatin läpi kulkee paljon raskasta liikennettä, koska se vie Eilatin satamaan ja Egyptiin. Hurjan näköinen oli nautakuorma, jossa oli kahdessa kerroksessa nautaeläimiä. Myös autonkuljetusrekkoja kulki melko tiheään Eilatin satamasta pohjoiseen. Lähes kaikki auoto olivat japanilaisvalmisteisia.
Kävelyretken jälkeen olikin vilvoittavan uinnin aika omalla altaalla. Pikkasen aurinkoa pintaan ja suolapalaa allasbaarista ja virvokkeita. Altaalla oli väkeä noin puolet aurinkotuoleista, jos sitäkään. Perinteisesti lomatkalla dekkarin saa kyytinsä, tällä kertaa ostiin niitä kirpparilta ja jätän ne hotelliin seuraavien luettavaksi.
Yllättäen kello 16.00 aikaa alkoi reipas tuuli ja ilma viileni sen myötä., ainakin tuulisella paikalla.
Illalla käynti pimentyneen meren rannalla. Pimeä aaltoja rantaan tuova meri on aina yhtä vaikuttava.
9. matkapäivä_perjantai 16.3.2012
Aamiaisen jälkeen suuntasimme kulkumme Eilatin lintupuistoon. Menimme sinne taksilla Jordanian raja-aseman parkkipaikalle ja siitä jatkoimme jalan. Taksi maksoi 23NIS ja perille päästyä kuski kertoi auliisti paikoista, jonne kannatti mennä. Ei kuljettanut ensimmäistä kertaa linnuista kiinnostuneita.
Alueella on lintujen tutkimuskeskus ja rengastuskeskus. Monien lintujen jalassa olikin rengas. alueelle oli rakennettu kuvausrakennelmia, joissa saattoi lintuja häiritsemättä ottaa valukuvia. Alueelle oli rakennettu polkuja, jota pitkin saattoi melko suojassa liikkua. Vaikka alue oli lentokentän päässä, niin se oli hyvin rauhallinen paikka. Pääskysiä oli hyvin runsaasti, samoin lokkeja ja sitten lintuja joiden nimiä selvitän joko hotellilla tai kotimaassa. Haikarat ja flamingot tunnistin ja tietenkin varpuset. Kuvien paljoudesta joku saattaa luulla olen pelkästään kuvannut lintuja, mutta niinhän ei ollut.
Kävelimme suola-altaiden reunaa hotelillemme. Poikkesimme kuitenkin palmumetsään , jossa oli taatelipalmuja. Palmujen alla kulki muuleja, joiden tehtävän oli syödä maahan pudonneita taateleita. Tämä oli hyönteistorjuntaa, ei ollut pieniä kärpäsiä makeita taateleita syömässä. Siellä näimme taas Hoopoen. Tälle omatoimiselle kokopäiväretkelle suosittelen arvosanoin 9/10. Eväät olisi kannattanut ottaa mukaan.
Tämä olisi loistokohde kuukauden kuluttua, varsinkin lintukuvaajille. Petolintuja ei ollut vielä paljon ja ne lensivät korkealla. Niin korkealla, että näkyi vain pisteinä.
Perjantaina alkoi taas shapatt eli sapatti ja hotellin ala-aulassa oli 17.45-18.30 tarjolla juomaa ja pikkupurtavaa. Oli mm. oikein hyvää punaviiniä. Sapattina ei tehdä työtä ja kaupunki hiljenee.
Hotellin hisseistä yksi on shapatt –hissi, jossa kulkija ei tarvitse tehdä työtä eli painaa hissin nappia. Hissi kulkee automaattisesti kerroksesta toiseen. Ovi avautuu kerroksen kohdalla ja menee kiinni tulee hissiin henkilö tahi ei. Hotellin kaksi muuta hissiä toimi kuitenkin normaalisti. Huoneeseen oli taas tuotu makea kakku sapatin kunniaksi.
Täällä ei ole ravintoloissa sisäänheittäjiä ja saattoi rauhassa lukea ruokalistoja. Menimme syömä italialaistyyppiseen ravintolaan Pastory. Siellä oli vauhdikas meno päällä ja söimme tietenkin pizzat. Olivat italialaistyyppisiä ja maukkaita. Tämäkin ravintola oli lähellä hotelliamme, noin 100 metriä. Nyt vuorossa oli italialainen valkoviini ja sekin maistui.
Hotelliin palatessa turvamies varmisti, että olemem hotellin asukkaita. Näin tehdään silloin tällöin.
10. matkapäivä_lauantai 17.3.2012
Sapattiaamu valkeni viileänä ja oli tähän astisen loman se viileä päivä. Uimarannoilla ei ollut ruuskaa, vaikka olikin monelle vapaapäivä.
Aamiaisella kahvikoneellakin oli vapaata tai oikeastaan kahvinkeittäjällä. Lentokoneet pysyivät maassa ja lähtivät kentältä vasta klo 15.00 jälkeen.
Päivän aikana lämpötila nousi vaivoin 20 asteeseen. Kova tuuli viilensi ja toi mukaan hiekkaa erämaasta. seurasimme petankin pelaajia, joita oli kerääntynyt suurin joukon rantahotellin piha-alueelle. Vapaapäivästä johtuen merellä oli paljon lainelautailijoita, taisi olla oikein kilpailuja.
Eilatissa pidetään hyvää huolta kissoista. Niillä on omia ruokintapaikkoja, joihin kaupunkilaiset vievät ruokaa ja juomaa. Paikalla oli jonkin verran nenääni tunkeutujaa ikävää kissan jätösten hajua.
Ruokailupaikkavaihtoehtona oli joko espanjalainen tai venäläinen ravintola. Valitsimme venäläisen. Yllättäen siellä oli ruokalista suomeksi ja yksi tarjoilija osasi vähän suomea. Tilaamamme grillattu kana oli valtavan suuri. Ennen ruokailua tuotiin alkupalat. Lasi paikallista valkoviiniä ja ruoka maksoi yhteensä 185 NIS. Juomarahaa annoimme 20 NIS. Ravintolan hinta-laatusuhde oli 8/10. Lähellä nostosiltaa olevan ravintolan nimi oli Gulf restaurant Pehtopah
Sitten hotellille nukkumaan, lämpötila oli laskenut lähelle +10 astetta.
11. matkapäivä_lauantai 18.3.2012
Sunnuntaiaamu oli huomattavasti lämpimämpi kuin eilinen. Aamiaisella oli todella vähän ruokailijoita. Tuntui, että iso osa meistä oli suomalaisia. Aamiaisen jälkeen päätimme lähteä Delfiini-riutalle. Tietenkin jalan, koska sinne on matkaa vain 5 km. Reitti kulki rantatien reunaa. Jalkakäytävä oli oikein hyväkuntoinen. Ensin menimme laajan sotilasalueen läpi. Sitten oli ranta-alue, josta saattoi laskea veneen veteen ja uiminen oli ehdottomasti kielletty. Sitten oli vuorossa satama-alue ja alueella oli hyvin paljon japanilaisia autoja. Väri oli pääosin harmaa tai valkoinen. Kaiketi kuumalla alueella vaalea auto on miellyttävämpi kuin tumma auto.
Ennen satamaa oli hiekasta kasattu muistomerkki , jossa oli luku 60 ja Daavidin tähti. Oli ilmeisesti laitettu pystyyn silloin, kun Israel täytti 60 vuotta muutama vuosi sitten.
Siitä jatkoimme vielä hetken matkaa kohteeseemme. Pääsymaksu, sisälsi delfiinien katselu, oli 64NIS eli noin 15 euroa. Samalla rahalla olisi saanut myös aurinkotulin ja uintiluvan hiekkarannalla. Käytimme ajan delfiinien katseluun ja uinti jäi väliin.
Kahdeksan delfiinin ryhmä sai ihastuksemme. Meille selostettiin niiden koulutusta. Seurasimme niiden ruokintaa. Ne ruokittiin kolmessa eri pisteessä. Jokaisella oli oma kalaämpäri. Värien mukaan delfiini tiesi milloin hän saa kalan. Samoin ruokailu päättyi siihen kun oma ämpäri huuhdeltiin. Ruokailussa oli kolme henkilöä ja ruokailu oli samalla koulutustilaisuus.
Kohteessa olisi voinut uida tai sukeltaa delfiinien joukossa, mutta emme halunneet mennä sinne. Siellä oli myös paljon erilaisia ja –värisiä kaloja. Paikalla oli myös elävää korallia.
Paikka oli viehättävä, vaikka oli lähellä tietä ja telakkaa. Siellä oli myös myymälä ja ruokailumahdollisuus. Arvosana 9/10.
Kympin kävelylenkin jälkeen uinti omalla altaalla tuntui mukavalta ja oli hyvää palautusta.
Illalla mukavan lämpimässä kelissä tehtiin vielä kävelykierros rantakadulla. Asiakkaita oli melko vähän, taitaa myyjät olla muusta syystä paikalla. Ostin muutaman tuliaisen ja takaisin lähimarketin kautta. hotellille. Iltakahvi huoneessa maistui oikein hyvältä.
Tämä lomapäivä oli yhden viileän päivän jälkeen helteinen.
12. matkapäivä_sunnuntai 19.3.2012
Jo ennen aamiaiselle menoa lämpömittari näytti 22 astetta eli tulossa oikein lämmin ilma ja taivas oli pilvetön. Aamiaisella ei ollut mitään erikoista. Ravintolassa oli selkeä työnkierto. Kahden viikon aikana samat henkilöt tekivät monenlaista työtä.
Päivä oli odotuksen mukainen ja erittäin lämmin. Viihdyimme altaalla sekä altaan reunalla. Kävin Aurinkomatkojen toimistolla vaihtamassa kirjoja. Vein lukemani kirjat kuitenkin sinne, koska hotellimme on aivan Aurimatkojen toimiston vieressä ja siellä on hyvä kirjasto
Illalla teille kävelyretken lentokentän toiselle puolella olevalle ostokeskusalueelle ja postitimme viimeiset postikortit. Kuvasin västäräkin, joka oli keltainen ja muutaman vihreän papukaijan. Poikkesimme IMAX elokuvateatteriin, jonka aulassa oli tasokas vahanukkenäyttely. Siellä oli Castro, Pavarot ja oli siellä Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Näyttely oli maksuton ja ehdottomasti näkemisen arvoinen.
Illalla pakattiin reput huomista Jesusalemin matkaa varten. Aamiaispaketti oli varattu jo aamulla.
13. matkapäivä_maanantai 20.3.2012
Tänään oli aamuherätys jo kello viisi, koska vuorossa lomamatkan tärkein retki, Yhden päivän matka Jerusalemiin. Pahvilaatikkoon pakattu aamiainen on kuin varjo normaaliaamiaisen sisällöstä. Kyllä sekin maistuu retken ensimmäisellä pysähdyspaikalla Kuolleen meren rannalla. Matkalla saimme kuulla mielenkiintoisia tarinoita Lähi-Idästä, Israelista ja vaikka mistä.
Kuulimme mm mielenkiintoisia juttuja kibbutsien toiminnasta. Matkalla näimme myös alueen, jossa pyritään elvyttämää raamatunaikaisten eläinten olemassaoloa, Siellä oli mm villiaaseja ja srutseja.
Ensimmäinen kohde on Kuollut meri, jonka veden suolapitoisuus on noin 33%. Tämä suolapitoisuus aiheuttaa erittäin voimakkaan nosteen. Suuren suolapitoisuuden johdosta vedessä ei ole ollenkaan elämää. Paikka on maakuoren matalimmalla kohdalla, noin 400 m merenpinnan alapuolella.
Uinti edellyttää varovaisuutta, veteen mennään takaperin ja laskeudutaan istumaan ja kellumaan. Tehtävä ei ollut kovinkaan helppoa. Uinnin jälkeen oli tärkeä peseytyä hyvin. Aamupalan nautimme katsellen lintuja, joita siellä oli yllättävän paljon.
Sitten siirryimme linja-autoon ja suuntana oli Jerusalem ja ensimmäinen tutustumiskohde oli Getsemanen puutarha, jonne Jeesus meni viimeisen aterian jälkeen rukoilemaan. Puutarhan vieressä oli Kaikkien kansojen kirkko. Puutarhassa oli erittäin vanhoja oliivipuita. Samalla alueella oli Marian hauta, jonka paikalla on kirkko. Tähän kohteeseen piti mennä ensin, koska siellä on päivällä tauko. Ehdimme käydä ennen sulkeutumista.
Tämän jälkeen siirryimme ylös Öljymäelle, jossa oli hyvä näkymä. Paikka on melko lähellä Getsemanen puutarhaa. Jeesuksen ja Hänen opetustensa päivittäinen matka johti Temppeliin, joka sijaitsi samalla paikalle kuin nykyinen Kalliomoskeija. Öljymäen rinteellä on maailman vanhin käytössä oleva hautausmaa.
Tämän jälkeen siirryimme Jerusalemiin Siionin portin kautta, joka on kahden viimeisimmän sodan arpeuttama. Tutustuimme useaan eri kohteeseen mm itkumuuriin. Alueella oli paljon ihmisiä ja todella pariskuntien pääsy yhdessä muurille ei onnistunut, koska naisilla oli oma alueensa ja samoin miehille. Muurille ei ollut asiaa paljain päin. Muurilla oli televisiossakin esillä olleita ultraortodokseja. Tunnelma aivan muurin tuntumassa oli hyvinkin harras, siellä oli koulujen oppilaita ryhmänä ja toisaalta hyvinkin iäkkäitä henkilöitä.
Itkumuurilta siirryttiin alueelle, jota myötä kulkii Via Dolodosa. Aloitimme asemalta V, jossa Simon Kyreneläinen pakotettiin kantamaan ristiä, seuraavalla asemalla VI pysähdyttiin ja siinä kohdassa Veronika pyyhki Jeesuksen kasvot. Matkaa jatkettiin kohtaan Jeesus kaatui toistamiseen. Seuraava pysähdyspaikka, asema IX, jossa Jeesus kaatui kolmannen kerran. Tämän jälkeen siirryttiin Pyhän haudan kirkolle, joka kristittyjen pyhiinvaeltajien ehkä tärkein paikka. Via Dolorosa kulkee läpi kaikkien uskontokuntien, läpi kiihkean kauppapaikan.
Tämän jälkeen oli hetki lounaaseen ja ostosaikaakin jäi vähän. Markkinapaikalla piti tinkiä, koska se kuuluu asiaan. Normaalisti ensimmäisestä hinnasta puotaa ainakin puolet, joten tinkiminen kannattaa. Edellyttäen tietenkin, että on aikaa kaupantekoon toisin kuin meilla Suomessa. Jesusalem on aivan erilaista Israelia kuin Eilat.
Paluumatkalla saimme kuulla israelilaisten esittämää musiikkia. Paluumatka oli valtaosin pimeässä matkustamista. Linja-autoa ajoi toinen aamulla lepovuorossa ollut kuljettaja. Arvosana oli vain 8/10 kiireisestä aikataulusta johtuen. Tälle retkelle pitäisi varata kaksi päivää.
14. matkapäivä_maanantai 21.3.2012
Raskas retkipäivä takana ja olisin mielelläni nukkunut pitkään, mutta mielenkiinto lintuja kohtaan sai unen loppumaan aikaisin, Suuntasin varhain Ofira- puistoon. Puistossa oli monta valokuvaajaa. Taas muutama usi lintu tuli kuvattua ja samalla tapasin uusia ihmisiä. Ihmisiä, joihin voi lähestyä vielä kotimaassa.
Aamiaisen jälkeen lähdimme vielä kerran kiertämään meille tuttuja paikkoja, ikään kuin kertasimme Eilatissa olevat kohteet. Teimme viimeiset ostokset. Päivä oli aurinkoinen ja sai hyvälle mielelle, vaikka huomenna on kotiin lähdön aika.
Pakkasimme matkalaukut ja punnitsimme käsissämme laukkujen painoja. Ruumaan menevät saivat painaa 20 kg ja ne tuntuivat painavan juuri sopivasti. Lentokoneeseen tuleva laukku sai painaa vain 5 kg ja tiedän sen painavan liian paljon. 5 kg on aivan kohtuuton raja. Kahdeksan kilogramma olisi kohtuullinen maksimipaino. Huomenna sitten kuulee painon ja joutuu mahdollisesti maksamaan ylipainomaksun.
Uima-altaalle annettiin jäähyväiset. Olemme uineet lähes jokaisena päivän ainakin puoli tuntia.
Viimeisen illallisen söimme venäläisessä Gulf –ravintolassa. Menimme siis toistamiseen samaan paikkaan. Osittain sijainnin ja tietenkin ruuan hinta/laatusuhteen johdossa. Nyt oli vuorossa grillattu kana. Maistui hyvältä hyvän viinin kanssa.
Jo tässä vaiheessa voi huoletta sanoa, että olipa hyvä matka. Tänne voisi tulla uudelleen.
15. ja viimeinen matkapäivä_maanantai 22.3.2012
Lomamatka alkaa olla lopuillaan ja päätin vielä kerran käydä lähipuistossa kuvaamassa lintuja. Siellä oli taas muitakin kuvaajia. Tämän jälkeen kävimme viimeisen kerran aamiaisella.
Teimme pienen kierroksen pihalla ja uima-altaalla kävely ennen bussiin siirtymistä. Matka lentoasemalle alkoi.
Lentoasemalle ehti juuri ennen meitä taas virolainen ryhmä ja tiesimme, että menee aikaa haastatteluissa. Odottelimme ensin bussissa, ennekuin saimme lupaa mennä sisälle.
Haastatteluun oli monta jonoa ja näistä jonoista otettiin aivan sattuman varaisesti henkilöitä eteenpäin. Odotimme todella kauan omaa vuoroamme. Haastattelu oli hyvin tarkka. Tästä selviydyimme kuitenkin ilman vammoja. Seuraavaksi meillä oli ruumaan lähtevän tavaran tarkastaminen. Sitten menimme lähtötiskille ja jännittämään laukkujen painoa. Matkalaukkuni painoi 300 gr alle maksimin mutta käsimatkatavara painoi 7 kg. Lupasin, että seuraavalla kerralla pysyn 5 kg rajan alapuolella. Tässä pääsin matkalaukusta eroon ja seuraavassa kohdassa tarkistettiin käsimatkatavarat. Tämän jälkeen tarkistettiin vielä matka-asiakirja eli passi. Siis siellä oli kaikkiaan viisi eri tarkistuspistettä.
Pienellä lentoasemalla oli vain yksi tax-free ja siellä olivat hinnat melko korkeita. Kahvi maistui oikein hyvältä.
Lentokoneeseen kuljetettiin bussilla ja lentomatka sujui oikein mukavasti. Saavuttiin aikataulussa Helsinkiin, jossa sää oli oikein mukava. Toivottavasti ensi syksynä voin matkustaa jonnekin mukavaan paikkaan. KOKO MATKAN ARVOSANA 9/10
© 2024 Paavon polut · Paavo Valtanen · Valokuvaus · Kokemäki