Valko-Venäjä ja erityisesti Minsk on kulttuurikaupunki, jossa kulttuuritarjonta on runsasta ja laadukasta. Tämä näkyy myös kaupunkikuvassa taiteen muodossa, jolla kieltämättä on myös kansallistuntoa kohottava vaikutus.
Tässä on nuorena menehtyneen pioneerin muistoksi tehty patsas.
Kyynelten saari on käymisen arvoinen paikka. Kyynelten saari on vaikuttava ulkomailla sotatoimissa kuolleiden valkovenäläisten muistomerkki. Saaren kokonaisuuteen kuuluu useita teoksia, muistokiviä ja kappeli.
Saari sijaitsee keskellä pääkaupunkia ja liittyy sillalla kaupungin vanhaan, jo 1100-luvulla asuttuun Troitskoje predmestje -kaupunginosaan .
Muistomerkki vihittiin käyttöön 3. elokuuta 1996. Valko-Venäjän presidentti Lukašenka lupasi vihkimistilaisuudessa erityisesti Afganistanin sodassa (1979–1989) menehtyneitä poikiaan surreille kansalaisille, ”ettei yksikään tasavaltamme sotilas enää tule käymään sotaa ulkomailla”. Afganistanin sotaan osallistui noin 30 000 valkovenäläistä tai Valko-Venäjällä syntynyttä henkilöä, joista 771 menehtyi. (lähde: Wikipedia)
Leninin aukion metroasemalle laskeutuessa monet koskettivat Leninin suurta nenää, en tiedä miksi.
Tässä veistoksena hevonen ja rattaat luonnollisessa koossa.
Rauhankyyhky ortodoksisen kirkon vieressä.
Ilmeisesti tämä liike ja kuvassa oleva patsas eivät liity mitenkään toisiinsa.
Minskissä on suuria puistoja ja puistossa patsaita runsaasti. Tässä on yksi, jossa elementtinä on vesi.
Jos oli taiteellista liikuntaa rakennuksen sisällä, niin sitä oli myös läheisessä puistossa kauniiden veistosten muodossa.
Mahtipontisuutta jalustalle nostetun panssaivaunun myötä.
Tämä kurkipatsas on keskellä Itsenäisyydenaukiota.
Jotkut koskettivat Leninin metroasemalla Leninin muotokuvan nenää ja eräät taas tämän leidin nilkkoja.
Tässä nuori poika saa oppia vanhalta taistelijalta.
Muistomerkeissä tuodaan sodan ja taistelujen ohella esille myös suurta kulttuuriamja sivistystä, kuten tässä viulunsoittajaa ihailevan nuoren naisen katseessa.
Tämä oli suosittu kohde paikallisille Itsenäisyydenaukiolla. Enkeli työntää keihään lohikäärmeen kitaan.
Puistonpenkillä on aikaa kulutettu ennen ja nyt.
Siinä se sitten on kuvan mukaisena.
Erityisen ilahtunut olin siitä, että ainuttakaan patsasta tai muuta taideteosta ei ole töhritty. Tämäkin patsas oli saanut olla rauhassa.
Minskin sirkuksen edustalla on patsaita ja tässä mielestäni koskeattava. Varsinkin kilpikonnan ja kissan katseet ovat koskettavia.
Sirkuksen klovnia kuvaava patsas.
Klovnit ovat suosittuja ja se näkyy myös patsaissa.
Tämä aivan sirkuksen pääoven edessä oleva patsas korkean pylvään päässä sinistä taivasta vasten oli upea näky.
Itsenäisyyden aukio on Valko-Venäjän pääkaupunki Minskin suurin aukio. Aukiolta alkaa Minskin keskeisimpiä valtaväyliin kuuluva, keskustasta koilliseen johtava 15 km pitkä Itsenäisyyden valtakatu Neuvostoaikana aukio kulki nimellä Leninin aukio. Tästä muistuttava Leninin patsas seisoo yhä aukiolla ja viereisellä metroasemalla on yhä vanhan aukion nimi. Vuodesta 1991 lähtien aukiota on kutsuttu virallisesti Itsenäisyyden aukioksi.
Erittäin viehättävä patsas aivan Itsenäisyyden aukion läheisyydessä.
Jotakin jostakin kuvastaa seinillä olevat symbolit.
Tuoreet kukat Minskin metroräjähdyksen muistolaatan edessä.
Neuvostoaikaa kuvaavat seinälaatat ovat edelleen näyttävästi esillä.
Nämä ovat vaan niin komeita.
© 2024 Paavon polut · Paavo Valtanen · Valokuvaus · Kokemäki