Eurajoen vesitorniin on vuonna 1986 asennettu Foucault’n heiluri, ensimmäisenä Suomessa. Pituutta heilurin teräslangalla on 40 metriä ja se on ripustettu vesitornin säiliöosan ulkoreunan kannatintukeen. Teräslangan päässä heiluva paino painaa 110 kilogrammaa. Sain seurata oppaiden johdolla heilurin liikettä, jolla todisteltiin maapallon pyörimisliike.
Olin tänään 30v syntymäpäivillä Eurajoen vesitornin juurella, jossa Eurajoen kunta tarjosi vieraille torttukahvit. Päivänsankarina oli vuonna 1986 vesitorniin asennettu Foucault’n heiluri, ensimmäisenä Suomessa. Pituutta heilurin teräslangalla on 40 metriä ja se on ripustettu vesitornin säiliöosan ulkoreunan kannatintukeen. Teräslangan päässä heiluva paino painaa 110 kilogrammaa. Sain seurata oppaiden johdolla heilurin liikettä. Paikalla oli myös Eurajoen yhteiskoulussa tuolloin opettanut lehtori Jukka Mattila, joka ideoi ja ehdotti heilurin rakentamista Eurajoen vesitorniin fysiikan opetusvälineeksi ja matkailunähtävyydeksi. Kuvasarjassa on myös näkymiä vesitornin näköalatasanteelta, muun muassa Olkiluodon ydinvoimalaitos ja rakennus, jossa tapasin lasteni äidin 1.3.1969.
Tässä opastaulussa keskeiset tiedot Foucault -heilurista.
Tämä 110 kg heilurin punnus pitkän langan päässä seuraa vain vähän maapallon kiertoliikettä.
Näillä putken päällä olevilla hampailla voidaan todistaa maapallon pyörimisliike. Yhden heilahduksen aikana siirtymä on 6,5 mm.
Heiluri heiluu kettinkiaidalla eritetyllä alueella. Tässä tämä painava punnus työnnetään alkuasentoonsa ja lukitaan sinne. Tässä tarvitaan usea henkilö.
Heiluri laukaistaan vivulla ja liike alkaa.
Yli 200 askelta ja sitten olin vesitornin näköalatasanteella. Vesitornin tilavuus 900 kuutiometriä, joka on sama kuin Eurajoen vedenkulutus vuorokaudessa. Eurajoen jätevesi käsitellään Raumalla, josta yläpuolella olevan kuvan kohdekin on eli Rauman sellutehdas, kuten opas asian ilmaisi.
Katse kääntyi merelle päin ja näköalaan tulikin Olkiluodon ydinvoimala, jonne matkaa oli yli 10 kilometriä.
Tässä kuva Eurajoen kaupallisesta taajamasta ja vasemmassa reunassa oleva väylä on Raumalta Poriin tai päinvastoin.
Hieman oikealle ja sitten näkyi Eurajoen iso puukirkko. On meikäläisen rippikirkko ja sisällä on isäni tekemät kynttiläjalat, joita käytetään hautauksen yhteydessä.
Tässä 60-luvun erittäin suosittu tanssipaikka, jossa tapasin tulevan vaimoni ensi kerran 1.3.1969.
Tämä kuvakulma on Irjanteen suuntaan.
© 2024 Paavon polut · Paavo Valtanen · Valokuvaus · Kokemäki
1 kommentti
Hei! Enpä tästäkään tiennyt. Mukavaa, että tuollainen heiluri on rakennettu. Nyt täytyy ottaa selvää lisää asiasta.