09.07.2020 · · 0

Seilin saari 7.7.2020

Seilin saarelle eristykseen Koronan takia tänä vuonna matkailu keskittyy kotimaan matkailukohteisiin, ja teimme päivämatkan Turun Aurajoen suulta saaristolaivalla Seilin saarelle. Saari sijaitsee Saaristomerella noin 30 km Turusta. Omatoimisen tutustumisen ja ruokailun jälkeen osallistuimme vielä mielenkiintoiselle 1,5 tunnin pituiselle opastetulle kierrokselle. Tietoni perustuvat kiertokäynnin aikana oppaalta saatuihin tietoihin, esitteisiin ja verkkotiedotteisiin. Kuningas Kustaa II Adolf antoi vuonna 1619 käskyn leprapotilaille tarkoitetun hospitaalin perustamiseksi Seilin saareen. Saari oli sijainniltaan ja maaperältä sopiva potilaiden hautaamista ajatellen. Leprapotilaat toivat mukanaan hauta-arkun laudat, koska saari oli siihen aikaan lähes puuton ja leprapotilaalla ei ollut paluuta saarelta. Leprapotilaille tarkoitettu Seilin saaren erillinen kirkkoniemi oli siihen aikaan oma saarensa ja vasta maankohoama on yhdistänyt sen pääsaareen. Lebrapotilaille oli kuitenkin rakennettu oma kirkko. Nykyinen tummanpunainen kirkko on rakennettu 1733 kolmessa kuukaudessa ilmeisesti saaren ulkopuolella tehdyistä elementeistä, koska rakentajat eivät halunneet olla leprasairaiden saarella kauaa. Kirkko on erittäin vaikuttava rakennus päältä ja erityisesti kirkon sisätilat antoivat ajattelemisen aihetta ajasta, jolloin uskottiin leprapotilaiden (spitaalisten) saaneen Jumalalta rangaistukseksi tämän sairauden. Kirkossa oli leprapotilaille oma aidattu alue, muiden kirkon penkkejä huonommat penkit ja jopa oma alttari, jossa vain heille tarjottiin ehtoollista. Viimeinen leprapotilas kuoli vuonna 1785, Kaikkiaan saarella kuoli 663 leprapotilasta. Heitä ei haudattu siunattuun maahan, mutta hautapaikat eivät ole vieläkään selvinneet tutkijoille. Saarella toimi samanaikaisesti kaksi hospitaalia. Leprapotilaat omalla pienellä saarella ja mielisairaita varten perustettiin pääsaarelle houruinhuone. Seilin saaren päärakennus valmistui 1800 –luvun puolivälissä ollen aikanaan Suomen suurin mielisairaala. Miehet siirretiin Käkisalmeen 1800- luvulla ja Seilin sairaala oli 1889-1962 parantumattomien naisten sairaala. Sairaalassa on mielisairaan hoidon historiasta kertova museo. Saarella halutaan säilyttää perinnemaisemaa ja harvinaisia saariston kasveja pitämällä osaa saarta puuttomana ja rajoitetaan kasvustolle haitallisten eläinten kantaa metsästämällä. Kesäajaksi saareen tuodaan lehmiä ja lampaita, jotka luontaisesti auttavat perinnemaiseman säilyttämisessä. Saarella on tehty Turun Yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen toimesta tutkimustyötä 1964 alkaen. Saarella tehdään laajaa punkkeihin kohdistuvaa tutkimusta, koska saarella on runsaasti punkkeja. Saaren rakennuksissa on majoitustiloja niin tutkijoille kuin myös matkailijoille. Ravitsemis- ja muita palveluja on saatavilla omilla veneillä laituriin saapuville ja saaristossa liikkuvilla aluksilla saapuneille.

Peltomaitikka viihtyy Seilin saarella, joka on ainoita runsasesiintymisinä paikkoja Suomessa. Saarella vaalitaan uhanalaisia kasveja mm. riistaeläinten jousimetsästyksen avulla.

 

Saaren postisatama jonka kautta saaren turistin saapuvat saarelle. Saaristolinjan m/s Norrskär Turku-Seili-Nauvo lähtee Tursuta klo 10.00 ja matka Seilin satamaan kestää 1h 45 min. Paluumatka klo 16.30 ja meno-paluu hinta on 36 €.

Seilin ristikirkko rakennttiin kolmessa kuukaudessa vuonna 1733. Leprapotilailla oli kirkon vasemmasta päädystä oma sisäänkäynti.

Ristikirkon takapihalla on hautausmaa. Kirkon hautausmaan puoleisessa osassa on kirkon sakasti.

Koska leprapotilaiden hautausmaasta ei ole tietoa, niin 663 leprapotilaan hautamuistomerkki on kirkon etupihalla.

Vuonna 1960 rakennettu kellotapuli on tehty alkuperäisen kellotapulin mukaiseksi. 1700- luvulla saaren väki pakeni venäläisiä miehittäjiä ja Seilin taloudenhoitja vei 1600-luvulta olleet kirkonkellot piiloon Tukholmaan ja palautti miehityksen jälkeen ja alkuperäiset kellot ovat tässä kellotapulissa.

Kirkon paremman väen pääty

 

 

Tämä aidan takan oleva kirkon osa oli leprapotilaille ja heidän sisäänkäyntinsä tapahtui omasta ovesta.

Kuvan vasemmassa laidassa näkyy leprapotilaiden alttarikaide.

Saarnatuiln rakentaja oli kirjoittanut oman nimensä kaiteeseen. Se on peittomaalattu mustalla, mutta valkoinen teksti näkyy kuitenkin mustan alta.

Kirko kattolaudat ovat hyvin yksinkertaiaia.

Mielisairaalassa jokaisella potilaalla oli oma huone ja Seilin sairaalassa potilailla oli kohtuullisen hyvät oltavat mantereen sairaaloihin verrattuna. Työnteko oli tärkeä hoitomuoto. Terapiana käytettiin seinämaalauksia ja vain harvoin käytössä oli kuvan mukainen pakkopaita.

 

Saaren sikala oli tyylikän rakennus

Tässä toimi saaren viinatehdas

Saarella on suojaisia poukamia, joihon on turvallista rantautua.

Lehmillä ja lampailla on tärkeä rooli perinnemaiseman hoidossa

Matkailijoita riittää sekä päivämatkailuun, että myös yöpyjiä saarella käy.

Noutaja saapuio ja matka kohti Turkua alkoi. Laivassa oli mahdollista saada kahvia, teetä ja virvokkeita sekä pientä naposteltavaa.

Kaunis uhanalainen kasvi, peltomaitikka

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *