Karibian loistoristeilyt 2018

Matkatoimisto Loistoristeilyt meille myymän 14 yön all inclusive -loistoristeily Costa Magica risteilijällä. Guadeloupe – Curacao –Bonaire – Kingstown – Martinique – Guadeloupe – Tobaco – Grenada – Barbaros – St. Lucia – Martinique – Guadeloupe. Matkaan sisältyi 1)lennot Helsinki – Guadeloupe – Helsinki 2)lentokenttäkuljetukset 3)ruoka- ja juomatarjoilut 4)ohjelmat laivalla 5)suomalaisen matkaoppaan palvelut Tekstistä kaikkine virheineen vastaan minä. Olen myös lainannut matkaoppaiden ja -esitteiden juttuja.

Costa Magican Karibian risteily

1. Lähtöpäivä 9.2.2018/ Meno Guadeloupe

Lähtövalmistelut tälle kolmannelle Costan risteilylle jännittivät ymmärrettävästi aiempia vähemmän, mutta toisaalta liiallinen varmuus on vaaraksi. Tarkistuslista on syytä käydä huolellisesti läpi. Tällä kertaa herätyskelloa ei tullut pakattua, Mitään muuta emme matkan huomanneet jääneen kotiin.

Herätyskello herätti yhdeltä ja niin neljä tuntia syväunta oli paketissa ja runsaan tunnin ajan saattoi viimeistellä ja hyvästellä kodin.

Matka muutaman asteen pakkasyössä sujui mukavasti, vain Autokeitaan kahvimukin osto keskeytti etenemisen. Siellä näin muitakin satakuntalaisia, jotka kohtasimme taas Frankfurtin kentällä. Tulivat muuten samalle risteilylle.  Kyllä helmikuun aamuyö valtatie kakkosella oli hiljaista.

Olin maksanut etukäteen Lentoparkin ja niin parkkipaikan puomi tunnisti autoni rekkarin ja toivotti minut tervetulleeksi. Kuuden minuutin Lentoparkin bussimatka ja niin olimme terminaali 2 alatasolla.

Olin tehnyt kotona lähtöselvityksen, joten laukut vaan hihnalle toivomuksella, toivottavasti vielä nähdään ja uskomatonta, mutta totta. Logistiikka toimii hienosti, kantaja toi aikanaan matkalaukkumme suoraan hyttiimme. Edellisestä kerrasta matkalaukkujen logisten järjestely oli huimasti parantunut.

Palataan vielä matkaan, Finnairin lähtö viivästyi lähes puoli tuntia ja siitä huolimatta olimme aikataulussa Frankfurtin terminaali kakkosen edessä. Meillä oli runsaasti jalkatilaa, koska istumme poistumisluukun kohdalla. Saimme pikakoulutuksen luukun aukaisuun, onneksi koulutusta tarvinnut antaa näyttöä. Koneessa saimme aamukahvin ja mustikkamehua. Siis terminaali kakkoselta siirryimme junalla terminaali ykköseen. Jouduimme kuitenkin tekemään lähtöselvityksen seuraavaan lentoon, Condorin lähtöselvitystiski oli kaukana, mutta onneksi meillä ei ollut kiirettä.

Turvatarkastuksessa arpaonni suosi minua ja niin laukkuni joutui erityistarkastuslinjalle.  Laukkuni edellä olevan laukun tarkastus kesti todella kauan, koska pieniä voidepurkkeja ei oltu pakattu litran pussiin, johon ne sitten kaikki mahtuivat. Pitkään seurasin ja odottelin, mutta onneksi ei siis edelleenkään ollut kiire. Testiliuskalla pyyhittiin laukkuni joka puolelta. Sitten testikone reistaili, otettiin testi uudelleen ja testiliuska tarkastettiin toisen linjan laitteella. Ei löytynyt mitään ja jatkoin lähtöportille ja aikaa vielä lähes tunti.

Koneeseen siirtyessä huomasimme joutuneemme eri penkkiriville, mutta onneksi peräkkäin ja käytävän vierelle. Lentokoneessa oli hyvä palvelu ja tarjoilua riitti koko noin 9 tunnin matkan ajan.

Lentokenttä oli pieni ja kentällä sujuivat kaikki muodollisuudet erittäin joustavasti ripeästi, mutta olimmehan käytännössä EU-alueella.

Sharter-lennon matkustajat siirtyivät passintarkastuksen jälkeen suoraan busseille, joilla siirryimme satamaan. Kaukaa näimme iltavalaistuksessa olevan risteilijämme Costa Magican. Bussissa Costan viehättävä opas selvitti epäselvästi seuraavat toimenpiteet, onneksi meillä oli kokemusta ja laivaan siirtyminen sujui joutuisasti. Kannatti täyttää lomakkeet kotona. Valokuvaan ja sitten saimme Costa –kortin, joka on matkan tärkein kortti. Kortilla liikkumistamme seurataan tarkasti, erityisesti laivalta poistumiset ja paluut olivat tiedossa.

Risteilijällä huoneemme sisälsi parvekkeen, jossa tulen taas viettämään monet aamut ja illat. Matkalaukkujen tyhjennyksen jälkeen siirryimme illalliselle.

Kaikille risteilyille pakollinen turvallisuuskoulutus keräsi iltamyöhällä ennen laivan irtoamista satamasta matkustajat neloskannelle kuulemaan monella kielellä toimenpiteistä tilanteissa, joita kukaan ei toivo. Seisominen paahtavassa laivan ulkokannella oli joillekin liikaa, joten pitkän lentomatkan rasitus sai muutaman voimaan pahoin.

Hyttipalvelijamme Elias kävi tervehtimässä tuoden huomisen meripäivän ohjelman, josta sitten huomisessa postissa.

 

2.  Meripäivä 10.2.2018  lämpötila 28 astetta

Risteilijä lähti Guadeloupen satamasta tasan kello 11 pm, Ranskasta tullut lento oli peruuntunut ja samalla sadan risteilymatkustajan lähtöpaikka muuttui ja tulevat mahdollisesti mukaan joltakin saarelta, joissa vierailemme. Uni maistui hyvin, samoin aamiainen kannella yhdeksän, jossa jatkossakin lähes aamu nautimme keittiön runsaista antimista. Aamupäivällä suomalainen matkanjohtaja piti matkainfon, risteilyn aikana tutustumme kymmeneen saareen, joissa tulemme vierailemaan. Laivalla on yli 1000 henkilöä palvelemassa meitä runsaat 3000 matkustajaa. Lounas ja iltapäiväkahvit kuuluvat päiväohjelmaan. Illallinen oli laivan peräosassa olevassa ravintolassa. Samassa paikassa joka ainut ilta, sama tarjoilija Dennis Filippiineiltä ja pöytäseurueena oikein mukava pariskunta Taipalsaarelta. Palaan illallisiin tarkemmin jonakin toisena päivänä.

Risteilyllä on yleensä muutama meripäivä ja pitkän lentomatkan jälkeen voimia keräävä meripäivä oli tervetullut. Meripäivä laivan kannella kului nopeasti hyvän ruuan ja auringon kanssa. Hytin parvekkeelta ja kannelta kuvasin lentokaloja ja lintuja. Päivän lintuna oli ehdottomasti suula, joka seurasi laivaa lähes koko meripäivän.

Tällä Karibian alueella sataa lähes joka päivä, mutta sade kestää vain muutaman minuutin, siis ihan oikeasti vain 2-3 minuuttia. Karibian alueen vehreys johtuu varmaan lämmöstä, mutta erityisesti päivittäisestä kastelusta, myös öisin tuli sadekuuroja. Sateensuoja oli kuitenkin tarpeeton ja turha matkatavara.

Ennen illallista CostaClub -jäsenet olivat laivan kapteenin Paolo Fusarinin vieraana. Hän kutsui CostaClubin jäsenet tapaamiseen ja esitteli mm laivan vastuuhenkilöt.

Jokaiselle illalliselle on laadittu uusi menu, joka meripäivänä oli Gala Dinner

Illallisen jälkeen teatterissa oli joka ilta laadukas show, Cinemagique

 

 

3. Willemstad_Curacao 11.2.2018  lämpötila 30 astetta.

 

Curacao oli lähtösataman jälkeen risteilymme ensimmäinen saari. Saari on monelle tuttu siellä valmistettavasta likööristä, saari tunnetaan myös värikkäistä taloista.Talojen väritys oli aikoinaan talon osoitetunnus, ennen talon numerointia. Kääntyvä silta oli turistinähtävyys ja paikallisille hetkellinen liikennehaitta.

Curacao on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva autonominen alue Karbianmerellä melko lähellä Venezuela rannikkoa. Asukkaita on noin 150.000 ja pääkaupunki on vierailukohteemme Willemstad. Seuraavien vierailukohteiden, Aruba ja Bonaire, kanssa se muodostaa ABC –saaret.

Risteilijä saapui satamaan aamulla klo 8.00. Matkanjohtaja Juhan pitämän aamuinfon jälkeen päätimme lähteä satamassa tarjolla olevan 2,5 tunnin pituiselle kiertomatkalle. Satamassa oli varsinainen kauppasota, kun jokainen yritti myydä omaa parasta tuotettaan. Tämä oli uutta edelliseen Karibian risteilyyn, jossa vastaavaa retkien tarjontaa ei ollut. Valitsimme sinisen bussin, jossa oppaana oli Kolumbiasta muuttanut sanavalmis nainen. Karibialla oli tällä viikolla karnevaalitunnelmaa, niin myös Curacaossa.

Kiertomatkalla kävimme tietenkin Curacao –likööriä valmistamassa tehtaassa, joka oli kuitenkin suljettu sunnuntaipäivän takia. Myymälä oli tietenkin avoinna ja kauppa kävi ja saimme myös maistiasia. Oli muutakin kuin meille tuttua sinistä Curacao -likööriä. Lisäksi bussi kierteli saarta ja pysähteli muutamissa näköalapaikoissa ja kauniilla uimarannalla. Bussikierroksen arvosanaksi annan enintään 8-/10. Retkien myyntitilanteessa oli hyvin vaikea arvioida tarjottavaa tuotetta.

Laivassa oli päivittäin eri teemavärejä ja tämän päivän väri oli valkoinen ja se näkyi erityisesti illallisella ja ravintoloissa sekä uima-altailla.

 

Risteilijän matka jatkui 8 pm ja puoli tuntia ennen lähtöä tuli olla laivassa, ja näin olikin kolmea satamaa lukuun ottamatta. Yhdelle saarelle jäi kaksi italialaista uimarantavarusteissa. Taisi tulla kallis uintimatka. Laivassa kuulutetaan heti niitä henkilöitä, jotka ovat laivan kulunvalvonnan mukaan puoli tuntia ennen lähtöä poissa laivasta.

4. Oranjestad_Aruba 12.2.2018  lämpötila 31 astetta.

Aruba on myös Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva saari Karbianmerellä Venezuelan edustalla. Asukkaita on noin 100.000 ja pääkaupunki on vierailukohteemme Oranjestad.  Melko tasaisen saaren pinta-ala on noin 193 neliökilometriä. Matkailu on saaren tärkein tulonlahde.

Risteilijä saapui satamaan aamulla klo 8.00. Matkanjohtaja Juhan pitämän aamuinfon jälkeen lähdimme retkelle ja tällä kertaa päätimme julkisella ajoneuvolla. Kysyimme paikalliselta torikauppiaalta tietä lähimmälle linja-autopysäkillä ja erityisesti linjalle 10. Hän neuvoi meitä auliisti linja-autoasemalle, joka oli aivan lähellä. Ostimme Arubus Retour Cardin 5 USD, jolla voi saman päivän aikana tehdä kaksi matkaa. Joillakin saarilla on kohtuullisen hyvä bussireitistö ja silloin sitä kannattaa edullisuutensa vuoksi käyttää. Yleensä järjestetyt pikkubussiretket maksoivat noin 20-25 euroa.

Erityiskohteeksi tällä saarella valitsimme perhospuutarhan – The Butterflyfarm, jossa oli paljon kauniita perhosia. Paluumatkankin teimme tietenkin bussilla ja ehdimme laivalle lounaalle ja iltapäivällä kävelimme kauniin kaupungin keskustaan. Kohdesaaressa vierailu sai arvosanan 9.

Vierailu Aruban Butterfly Farmilla on unohtumaton kohtaaminen luontoon kaikessa kauneudessaan ja monimuotoisuutena.  Saattoi astua trooppiseen puutarhaan, jossa on perhosia ympäri maailmaa ja sai kohdata maailman värikkäimpiä perhosia. Oli harvinainen mahdollisuus perhosten valokuvaukseen.  Butterfly Farm sijaitsee Palm Beachilla vastapäätä Aruba Phoenixia ja Aruban lomakohdea.

Illan Show oli SAPORI DÍTALIA. Päivän väri oli tietenkin vihreä, valkoinen ja punainen. Risteilijä jätti torven törähdyksellä tämän saaren  7 pm. Tämä ja eilinen Curacao ei ollut alkuperäisessä reittiohjelmassa, mutta tulivat mukaan syksyisen hurrikaanin jälkeen. Muutama reittikohde kun vaurioitui niin pahoin, että tämän vuoden risteilyt niille saarille peruttiin.

Menu: Puglia Menu

 

5. Kralendijk_Bonaire 13.2.2018  lämpötila 31 astetta.

Bonaire on niin ikään Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva saari Karbianmerellä. Sillä on oma erityisasemansa itsenäisenä kuntana. Asukkaita on alle 20.000 ja pääkaupunki on vierailukohteemme Kralendijk. Saaren pinta-ala on noin 288 neliökilometriä. Karibialla on siis ABC -saaret, Aruba, Bonaire ja Curacao, joista keskimäiseen suuntasimme nyt.  Suola ja öljy ja ovat saaren tärkeimmät tulonlähteet.

Tällä saarella kannattaa valita kiertoajeluna joko pohjoisen tai eteläisen reitin. Koska olimme saarella vain kuusi tuntia, niin molempiin ei ollut aikaa. Saavuimme rantaan 8am ja matka jatkuu jo 2pm, koska seuraavana edessämme on pitkä merimatka. Tänään valitsimme pikkubussin ja eteläisen reitin ja valinta oli onnistunut. Ainakin pohjoisen reitin valinneiden kanssa käydyn keskustelun jälkeen.

Lähdimme siis pikkubussimatkalle, joka suuntautui ensin ensin suurille suola-altaille, onhan Bonairen suurin tulonlähteenä suola.  Valtavat suolapydamidit ja laajat suola-altaat hämmästyttivät. Merisuolaa valmistetaan Bonairella valtavissa altaissa, joihin lasketaan merivettä ja odotetaan, että se kuivuu auringonpaisteessa. Koska saarilla sataa vähän, haihtuu vesi altaista nopeasti. Kun operaatio on tehty tarpeeksi monta kertaa, on altaaseen kertynyt paksu kerros suolaa, joka sen jälkeen työnnellään työkoneilla kasoihin kuivumaan. Sen jälkeen suola kasataan suurempiin läjiin ja lastataan laivoihin.

Seuraavan oli kiehtova valikoima majoja rannalla, lähellä merta. Niihin oli todella pienet sisäänkäynnit. Mitä nämä ovat, ihmettelin. Aikanaan tarvittiin työvoimaa ja ostettiin orjia, jotka rakensivat nämä pienet kopit, joissa neljä – kuusi orjaa nukkui kussakin, heillä oli hyvin vähän tilaa. Majat rakennettiin vuonna 1850 orjuuskaudella ja ne palvelivat suolavesialtaisten orjien leirintäalueina. Näistä orjat etsivät yösuojaa  maanantaista lauantaihin. Viikonloppuina he tekivät kotiinsa  6-7 tunnin kävelymatkan.

Ilmeisesti tämä oli kauheaa aika orjille. Tuhannet orjat työskentelivät suolaväylillä kovissa olosuhteissa,  orjat olivat jatkuvasti polvia korkeissa syövyttävissä suolavedessä. Jalat, jalat ja kädet saivat oireita vuosia kestäneiden suolajärvien altistumisen jälkeen. Tämä vaikuttava vaaleanpunainen vesi & suola pyramidit löytyvät Southendista.

Bonairessa on kolme historiallista majakkaa, joita on nyt kunnostettu ja kävimme yhdellä niistä, Willemstoren majakalla. Samalla alueella näimme flamingoja ruokailemassa. Tällä reitillä näimme paljon näitä värikkäitä lintuja.

Bonaiden itärannikolla oli surffaajien suosikkipaikka, jonne myös poikkesimme.

En voi olla muistuttamassa valtavaa muovijätteiden määrää, joka kelluu valtamerissä ja hajotessaan tekee valtavia, peruuttamattomia tuhoja luonnolle. Bonaire saaren rannoilla oli vapaaehtoisia keräämäämässä rantoihin ajautunutta muovijätettä.

 

Kierroksen päätteeksi bussi toi meidät torille, kävin pikaisesti postissa. Päivän sadekuuro tuli tässä vaiheessa ja taas saattoi tarkistaa kellon. Kuuro kesti sen kolme minuuttia. Sadekuuron jälkeen kiireesti laivalle lounaalle, jona aikana risteilijä irrottautui satamasta.

Illan Show oli huikea tenori Spero Bongiolatti

Menu: Calabria Menu

6. Kingstown_Saint Vincent ja Grenadiinit (parlamentaarinen demokratia) 14.2.2018  lämpötila 30 astetta.

Saint Vincent ja Grenadiinit on pieni saarivaltio Karibianmerellä ja se kuuluu yhdistyneen kuningaskunnan johtamaan kansainyhteisöön. Pääkaupunki on vierailukohteemme Kralendijk

Rehevän ja vuoristoisen pääsaaren lisäksi se muodostuu rikkaiden lomailijoiden suosimista korallisaarista. Banaanit olivat varsinkin aiemmin talouden perusta.

Valtion noin 104 000 asukkaasta 95 prosenttia asuu SaintVincentin saarella. Yli 80 prosenttia on afrikkalaista alkuperää, sillä maata hallinneet siirtomaaisännät pakkosiirsivät alkuperäisväestön muualle ja toivat tilalle orjia Afrikasta työskentelemään plantaaseilla. Maatalous on ollut aina tärkeä elinkeino, joten tulivuorenpurkaukset ja hurrikaanit ovat olleet tuhoisia taloudelle.

Risteilijä saapui satamaan aamulla klo 2.00pm. jonka jälkeen poistuimme nopeasti laivasta. Valitsimme taas pikkubussin, jotka näillä kapeilla teillä ovat näppäriä ja ryhmän koko on noin 10. Suuntasimme mainostettuun vesiputoukseen Wallilabou Falls -kohteeseen. Uima-asua suositeltiin mukaan ja pääsymaksu oli 1 dollari. Valitettavasti vettä ei ollut juuri nimeksikään, joten kohde oli floppi.

Sitten laskeuduimme kapeaa tietä merenrantaan. Tällä paikalla on kuvattu Pirates of the Caribbean. Paikka oli vapaasti kaikkien kulkupaikkana ja siksi aika oli jättänyt siihen merkkinsä. Filmikelat lattialla,  haalistuneet kuvat elokuvan teosta, ränsistyneet rakennukset kertovat menneestä kuin ikimetsä. Paikka merenrannalla oli kuitenkin kuvauksellisen hieno. Matkaan kertyi huomattavasti enemmän aikaa, mitä lähtiessä sovittiin, joten matkalle lähtiessä pitää aika sopia myös muiden matkalaisten kanssa.

Illallisen jälkeen oli huikea Show on The Voice of the sea, jossa risteilyllä mukana olleet esiintyivät ja todella loistokasta osaaista olikin.

Menu:Chef`s Menu

Matka jatkui 8.00pm.

 

7. Fort-de-France – Martinique 32 astetta

Pienten Antillien saari alle 400.000 asukkaan Martinique on Ranskan merentakainen deparmentti, jonka pääkaupunki Fort-de-France, joka oli seuraava kohde. Nyt kohteena oli saari, jossa oli hyvä paikallisliikenneverkosto. Saarella on huomattavia korkeuseroja, joten bussit puikkelehtivat kapeaa tietä valitsemaamme kohteeseen.  Ensimmäiseksi piti kuitenkin löytää linja-autosema, josta bussit lähtivät. Kaupungin hautausmaan ympärillä oli bussien ”laiturit”. Päivä oli hyvin helteinen ja oli mukava päästä kuumalta kadulta ilmastoituun autoon. Menopaluun hinta oli edullinen 2,6 euroa. Bussin numero oli 25. Tälle 10 kilometrin matkalle kaupungissa tänne ylös puutarhaan teki muitakin retkeilijöitä.

Valitsimme kohteeksi Jardin de Balatanin, joka 3 hehtaarin laajuinen kasvitieteellinen puutarha. Pääsymaksu oli 13,50 euroa.  Puutarhan rakentaminen aloitti puutarhuri Jean-Philippe Thoze vuonna 1982. Tuolloin hän osti tämän käytännöllisesti laiminlyödyn huvilan, puutarha oli viljelemätön, joten hän päätti palauttaa sen. Puutarha avattiin yleisölle vuonna 1986. Se sijaitsee entisellä viljelymaalla ja nykyään puutarhassa on noin 3 000 lajiketta trooppisia kasveja ympäri maailmaa, mukaan lukien 300 erilaista palmua.

Puutarhasta on tullut suuri menestys, jossa vierailijat parveilevat vierailemaan vertaansa vailla olevaan kukkien ja puiden kokoelmaan. Hibiscus, anthurium ja posliiniset ruusut herkillä sävyillä voivat kaikki ihailla tässä.  Siellä voi kiivetä riippusiltaan, jolla voi kävellä yli 15 metrin korkeudella. Näkymä Fort-de-Francen lahdelle ja Pitons du Carbetille on upea.

Puutarhassa oli myös lintuja, kuten kolibreja ja ylhäällä kotkat kaartelivat. Tietä ylöspäin jatkatessa olisi tullut eläintarhaan, jonka kuitenkin jätimme väliin ja palasimme alas kaupunkiin. Poikkesimme apteekissa, ja oluella japanilaisessa ravintolassa. Kala ja olut maistui paahtavan helteen keskellä.

Loppupäiväkasi palasimme laivalle, joka irtautui laiturista 6.00pm.

Illan show oli ”Gente di mare”

Menu: Veneto Menu

8. Pointe-a-Pitre_Guadeloupe 29 astetta 8.00am – 11.00pm

 

Guadeloupe (virallisesti Guadeloupen departementti) on saaristo Karibianmerellä. Sen pinta-ala on 1 704 neliökilometriä. Hallinnollisesti Guadeloupe on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue. Osana Ranskaa se on myös osa Euroopan unionia ja euroaluetta.  Asukkaita on 403 355 (vuonna 2010)

Guadeloupe muodostuu seitsemästä asutusta saaresta, joista kaksi suurinta, Basse-Terre ja Grande-Terre, muodostavat perhoskuvion. Satamamme oli oli Pointe-a-Pitre, josta lähdimme tutustumaan saareen taksilla. Tutustuimme ananaksen, banaanin ja sokeriruuon viljelyksiin. Kävimme värikkäässä puutarhassa, pienellä vesiputouksella, Keräsin tähän muutaman kuvan. Jokaisessa satamassa paikalliset taiteilijat ottivat meidät äänekkäällä musisoinnilla vastaan. Näillä saarilla on yhteensä noin 405.000 asukasta.

 

Täällä vietämme pitkän päivän, koska risteilijämatkustajista vaihtuu ja me ole risteilyn puolivälissä. Pitkä päivä mahdollistaa pitkälle retkelle lähtemisen.  Valitsimme tälle päivälle taksikuljetuksen. Noudatimme ohjetta, että älä osta sikaa säkissä. Halusimme nähdä auton, jolla liikumme ja jutella kuljettajan kanssa varmistaaksemme kuljettajan kielitaidon. Auto oli neljälle henkilölle riittävän suuri ja tuore Peudeot ja englanti sujui mukavasti.  Tinkaamisen jälkeen päätimme lähteä Jardin Botanique -puutarhaan ja matkalla voimme poiketa mukavasti monessa eri kohdin.

Alkumatkalla pysähdyimme tutustumaan paikallisen maatilan peltotielle, jossa meille esiteltiin ananaksen viljelyä. Saman tilan banaaniviljelmä oli siisti ja tulossa oli runsaasti banaaneja. Samalla aukealla viljeltiin myös sokeriruokoa. Kuljettajamme puristi sokeria ja mekin saimme pureskella makeaa suuhumme.

Karibialla on tärkeää esitellä vesiputoukset ja niinpä kuljettajamme pysähtyi pienen putouksen läheisyyteen. Putous suuri tällä matkalla näkemämme.

Jardin Botanique -puutarha Guadeloupen saaren sydämessä.  Deshaiesin kasvitieteellinen puutarha tarjoaa rauhallisen kävelymatkan Karibian yllättävän kasviston läpi! Tämä 7 hehtaarin puisto tarjoaa laajan valikoiman kasveja ja merkittäviä puita. Puutarha on kuuluisa maisema-arkkitehti Michel Gaillard, Coluchen entinen kiinteistö . Puutarhassa saattoi aistia trooppien tuoksuja ja värejä erilaisten kokoelmien kautta: posliiniruusu, punainen inkivääri, buganvillea, hibiskus, orkideat ja monet muut kauniit kukat ja linnut tuli kohdattua.  Hyvä vierailukohde.

Kierroksen jälkeen läksimme meitä odottavalla taksilla takaisin satamaan muutaman pysähdyn myötä. Yksi kirkko ja hotelli olivat kuljettaajan mielestä näkemisen arvoisia.

Show:G One Sitting Variete show

Menu: Sardegna Menu

 

9. Meripäivä

 

Karibian risteilyllä on tietenkin myös meripäiviä. Näinä päivinä risteilijällä on runsaasti ohjelmaa. Ruokapöydät on katettu myös uima-altaille.  Ruuana ohella nautistellaan laivassa niin auringosta, liikunnasta, esityksistä ja yhdessäolosta. Tuli poikettua laivan kappelissa, ihmeteltyä lentokaloja. Kuvassa illallispöytämme odottamassa meitä.

 

 

Alla muutama esimerkki illallisen tarjoiluista.

Ruokalistat olivat mielenkiintoisia, Antipasta, Zuppe, Primi Piatti, Secondi Piatti, Insalata, Selezione di formaggi ja dolci joista kaikista saattoi valita vähintään kolmesta vaihtoehdosta. En kuitenkaan kertaakaan valinnut kaikista.

Show: Magic moments

Menu: Gala Dinner

 

10. Scarborough_Tobaco 30 astetta

 

Trinidad-Tobaco on Karibianmeren saarivaltio, joka on 11 kilometrin päässä Venezuelan rannikosta.  Kahden pääsaaren lisäksi valtioon kuuluu 21 pienempää saarta. Kävimme tässä vuonna 1962 itsenäistyneen valtion toisella pääsaarella. Tobacon satama, Scarborough, otti meidän vastaan. Valuuttana on Trinidad-Tobagon dollari.

Tavoitteena oli päästä lasipohjaveneellä katsomaan koralleja ja kaloja. Menimme maksulliselle uimarannalle, josta järjestetään lasiveneretkiä. Veneretkellä pysähdyimme katsomaan koralleja, valitettavasti veneen pohjalasi oli vähän harmaa ja vesikään ei ollut kovin kirkasta. Näimme kyllä koralleja ja muutaman kalan. Veneretken kohokohtana oli pysähtyminen kuvaukselliseen kohtaan, jossa nytkin kuvattiin jotakin pätkää. Paikka oli Nylon Pool, jossa laskeuduimme veneestä hienolle hiekalle. Myös muutamia muita kuvia on tästä päivästä muistona. Sitten siirryimme niemen kärkeen, joka on ei-kenekään maata. Siellä saa vapaasti uida, musisoida tai laittaa grillillä hyvää ruokaa. Laituriin saavuttua siirryimme pikaisesti pikkubussiin, joka kuljetti meidät satamaan.

Tämä on yksi monista rauhallisista kohteista trooppisessa paratiisissa, joka on Tobago. Buccoo Reef eteläpuolella voit rentoutua pehmeässä valkoisessa hiekassa, joka on reisillä korkealla turkoosisella vesillä. Jos et voi vastustaa kiireä mennä sisään, voit kellua edelleen laguuni, jossa syvän sininen valtameri toisella puolella ja kämmenten reunamaalla rannalla toisella. Paikalliset väittävät, että vesi täällä on kyky nuorentaa ketään, joka onneksi uimaan siinä. Kapasiteetti lasipohjaisella veneellä Store Baystä ja Pigeon Pointistä on Britannian prinsessa Margaret nimetty alueeksi vuonna 1962, jolloin hän vietti kuherruskuukautensa siellä. Ja se on edelleen suosittu idyllinen kohde pariskunnille ja perheille.

Nylon-allas on luonnollinen, metrin syvä kristallinkirkas uima-allas, jonka hiekkaranta on keskellä merta, joka luo offshore-hiekkalaatikko ja edelleen laguuni. Ota nuorentavaa uintia toisella puolella syvänmeren ja toisaalta palmujen reunustamia rantoja.

Show: tenori Spero Bongiolatti

Menu: Caribbean dinner

 

11. St. George´s_Grenada 31 astetta

 

Vuonna 1498 Kristoffer Kolumbus löysi tämän saaren ja antoi sille espanjalaisen kaupungin mukaan nimeksi Grenada. Grenada on pinta-alaltaan läntisen pallonpuoliskon toiseksi pienin vuonna 1974 itsenäistynyt valtio. Saarella on asukkaita noin 110.000.  Tämä pieni saarivaltio Grenada ja sen pääkaupungin St George`s satama oli seuraava pysähdyspaikka.

Vuokrasimme porukalla pikkubussin ja läksimme kiipeämään saaren korkeimpaan kohtaan aikoinaan purkautuneen tulivuoren kraaterin reunalle ja sieltä katselimme kraateriin muodostunutta Grand Etang -järveä, matkalla pysähdyimme vesiputoukselle.

Annadale Waterfalls – vesiputoukselle oli pääsymaksu. Vesiputous oli lähellä tietä, joten liukasta polkua ei tarvinnut kävelllä pitkään. Paikalla oli paikallisia nuoria miehiä, jotka keräsivät rahaa turisteiltä hyppäämällä vesiputouksen reunalta alas. Halusivat valokuvista pienen korvauksen. Tuntui olevan huonoa liiketoimintaa. Paikka oli hyvin kaunis.

 

 

Grand Etang -järvi on kraaterijärvi sammuneessa tulivuoressa. Grand Etang -järvi on 550 metriä merenpinnan yläpuolella, ja se on yksi saaren kahdesta kraatteri-järvestä (toinen on Antoine-järvi). Järvi on noin 20 metriä syvä ja pinta-ala on 36 ha. Tälläkin kohteella on pieni pääsymaksu ja paikalla on matkamuistomyymälä  ja pieni snackbaari. Järvessä on koboltinsininen vesi. Näimme paikalla myös Mona-apinoita, jotka tulivat odottamaan matkailijoiden tuliaisia, banaaneja. Niitä nämä rohkeat apinat myös saivat. 

Ajoimme matkalla sademetsän läpi alas kaupunkiin ja matkalla pysähdyimme näköalapaikalle ja siitä jatkoimme Grand Anse Bay -uimarannalle, jossa valitettavasti oli rakennustyöt käynnissä. Nautimme rantaravintolassa virkistävät hedelmäjuomat ja siirryimme 5 euron maksulla venekuljetuksella risteilijän vieressä olevaan laituriin ja laivaan iltapäiväkahville.

Kahvin jälkeen oli paikallaan tehdä vielä kävelykierros pienen kaupungin keskustassa, jossa liikkui hyvin paljon koulusta päässeitä oppilaita koulupuvuissaan.

Saavuimme satamaan jo 7.00am ja lähdimme jatkamaan matkaa 8.00pm.

Päivän väreinä oli taas Italian värit ja Show:Radio. Illan show esitettiin yleensä kahteen kertaan. Ensimmäisessa kattauksen, kuten mekin -First Sitting 6.15pm- show oli 9.15pm. Second Sitting oli 8.45pm ja heille tarkoitettu show oli 7.30pm. Kaikki sujui juoheasti jonottamatta.

Menu:Lazio Menu

 

12. Bridgetown- Barbaros 33 astetta

 

Pieniin Antilleihin kuuluva noin 290.00 asukkaan Barbaros sijaitsee Atlantin ja Karibianmeren välissä. Satamamme oli saaren pääkaupungissa Bridgetownissa. Pinta-alaltaan maailman 14. pienin valtio ja väkiluvultaan 23. pienin itsenäinen, mutta erittäin varakas saari, ja siitä huolimatta Maailmanpankin mukaan kehitysmaa.

 

Teimme päivän retken pienellä pikkubussilla, jossa meitä oli 6 henkeä oppaan ja kuljettajan lisäksi.

Kohteeksi valitsimme luolan Harrison’s Cave, joka on turistinähtävyys, joka mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1795. Kierros maanalaiseen ympäristöön tehdään oppaan johdolla sähkövaunuilla, auditoriossa pidetyn infon jälkeen.

Luolat on mainittu ensimmäisen kerran historiallisissa asiakirjoissa vuonna 1795, ja 1970-luvun alkupuolella uudelleen etsivät Ole Sorensen ja Tony Mason ja avattii yleisölle vuonna 1981. Harrisonin luola on Barbadoksen keskiosassa. Se sijaitsee 210 metriä merenpinnan yläpuolella.Luolat luonnostaan ​​muodostuvat kalkkikivestä. Luolien läpi kulkeva kalsiumin rikastama vesi on  muodostanut epätavalliset stalagmitiinimuodostumat. Tietyissä kohdissa kiertueen aikana kävijät saavat nousta  vaunusta ja päästä lähelle muodostelmia. Yksi tärkeimmistä luolista on valtava luola, jota kutsutaan nimellä ” The Great Hall ”, jonka korkeus on yli 15 metriä. Suuren hallin jälkeen raitiovaunu pysähtyi ” Kylässä”, jossa osa muodostelmista on liittynyt yhteen sarakkeiden muodostamiseksi tuhansien vuosien aikana. Muut alueet, joilla raitiovaunu pysähtyi kiertueella, ovat ”Chapel”, ”The Rotunda” ja ”The Altar”. Kuljimme Boyce-tunnelin kautta  luolan syvimpiin kohtiin. Koimm Barbadoksen sydämessä on yksi sen suurimmista ihmeistä – upea Harrisonin luolan. Saaren keskiosassa sijaitseva kiteytynyt kalkkikivi luola on ominaista virtaavien virtausten, kristallinkirkasvesien syvät altaat ja kohoavat pylväät.Pääsymaksu oli  60 dollaria.

Pikkubussi odotti meitä ja heti luolakierroksen jälkeen palasimme satamaan lounaalle ja sen jälkeen läksimme  tutustumaan noin 6000 asukkaan Bridgetownin keskustaan.

Karibialla lentää paljon pieniä kolibreja, joista lentokuvien ottaminen on haasteellista kolibrin nopean siiveniskun johdasta. Tässä suljinaika oli 1/2500 sekuntia.

 

Illan show oli VIC VICUS

Menu: Sisilia Menu

 

13. Saint Lucia

Saint Lucian saaren sisäosia peittää sademetsä, saari on vuoristoisin Karibian saari. Pääkaupunki, Castries, johon saavuimme on päivän keskilämpötila noin 30 astetta ja yön vastaavasti yli 20 astetta. Valuuttana on Itä-Karibian dollari, mutta USD ja euroja voi myös käyttää. Kävimme pikkubussilla köysiradalla, mutta keskityin lintujen kuvaamiseen. Laitoin muutaman kuvan kolibreista, joihin viehätyin. Sademetsässä oli runsaasti eri lintulajeja. Myös muutamia muita kuvia tältä pieneltä saarelta.

 

Luonto ja seikkailu yhdessä vihdoin! Koe zipvuoren jännitys St. Luciaan menettämättä sademetsän rikasta luontoa. Sisältää kolme nähtävyydet yhden hinnasta: Aerial Tram + Luontopolut + Canopy Zip Line.

Köysirata 68USD ja Tramp 68USD

Illan show oli tämän viikon The Voice of the sea

Menju: Chef`s menu

 

14. Fort-de-France_Martinique 30 astetta

Saavuimme saarelle 8.00am ja lähdimme 6.00pm

Menu: Molise menu

Illallisen ja viimeisen shown jälkeen vuorossa oli matkalaukkujen pakkaaminen ja siinä on oltava huolellinen. Pakattu ruumaan menevä matkalaukku nostetaan ennen yöpymistä käytävälle ja seuraavan kerran sen näkee Helsingissä. Matkalaukkuun kaikki sinne kuuluva ja loput jää käsimatkatavaraksi, jonka sallittu paino on vain 8 kg. Pitää jättää viimeisen matkapäivän hellevaatteet ja matkavaatteet. Taas kerran lupasin hankkia matkalaukkuvaa an, jotta laukkujen painot pysyvät sallituissa rajoissa.

 

15. Pointe-a-Pitre_Guadeloupe 30 astetta

 

Risteilijä saapui satamaan klo 11.00am. Matkanjohtaja piti ennen laivan satamaan saapumista lähtöinfon, joka oli samalla hyvästelyjen jättämisen aika uusille ystäville.

Myös viimeisenä risteilypäivänä on kaunis helteinen päivä ja päätimme lähteä jalottelemaan kaupungille, onhan pitä lentomatka edessä.  Samalla saattoi ottaa viimeiset valokuvat tällä matkalla.

 

Laivasta siirryttiin hyvässä järjestyksessä group white -merkillä bussille, joka vartin ajomatkan jälkeen oli satamassa. Matkanjohtaja oli tehnyt kaikille lähtöselvityksen valmiiksi, joten pääsimme nopeasti lähtöportille ja lentomme Frankfurttiin oli aikataulussa.

---

---

---

© 2024 Paavon polut · Paavo Valtanen · Valokuvaus · Kokemäki