16.03.2018 · · 4

Karibian loistoristeilyt 2018

Matkatoimisto Loistoristeilyt meille myymän 14 yön all inclusive -loistoristeily Costa Magica risteilijällä. Guadeloupe – Curacao –Bonaire – Kingstown – Martinique – Guadeloupe – Tobaco – Grenada – Barbaros – St. Lucia – Martinique – Guadeloupe. Matkaan sisältyi 1)lennot Helsinki – Guadeloupe – Helsinki 2)lentokenttäkuljetukset 3)ruoka- ja juomatarjoilut 4)ohjelmat laivalla 5)suomalaisen matkaoppaan palvelut Tekstistä kaikkine virheineen vastaan minä. Olen myös lainannut matkaoppaiden ja -esitteiden juttuja.

Costa Magican Karibian risteily

  1. Lähtöpäivä 9.2.2018/ Meno Guadeloupe

Lähtövalmistelut tälle kolmannelle Costan risteilylle jännittivät ymmärrettävästi aiempia vähemmän, mutta toisaalta liiallinen varmuus on vaaraksi. Tarkistuslista on syytä käydä huolellisesti läpi. Tällä kertaa herätyskelloa ei tullut pakattua, Mitään muuta emme matkan huomanneet jääneen kotiin.

Herätyskello herätti yhdeltä ja niin neljä tuntia syväunta oli paketissa ja runsaan tunnin ajan saattoi viimeistellä ja hyvästellä kodin.

Matka muutaman asteen pakkasyössä sujui mukavasti, vain Autokeitaan kahvimukin osto keskeytti etenemisen. Siellä näin muitakin satakuntalaisia, jotka kohtasimme taas Frankfurtin kentällä. Tulivat muuten samalle risteilylle.  Kyllä helmikuun aamuyö valtatie kakkosella oli hiljaista.

Olin maksanut etukäteen Lentoparkin ja niin parkkipaikan puomi tunnisti autoni rekkarin ja toivotti minut tervetulleeksi. Kuuden minuutin Lentoparkin bussimatka ja niin olimme terminaali 2 alatasolla.

Olin tehnyt kotona lähtöselvityksen, joten laukut vaan hihnalle toivomuksella, toivottavasti vielä nähdään ja uskomatonta, mutta totta. Logistiikka toimii hienosti, kantaja toi aikanaan matkalaukkumme suoraan hyttiimme. Edellisestä kerrasta matkalaukkujen logisten järjestely oli huimasti parantunut.

Palataan vielä matkaan, Finnairin lähtö viivästyi lähes puoli tuntia ja siitä huolimatta olimme aikataulussa Frankfurtin terminaali kakkosen edessä. Meillä oli runsaasti jalkatilaa, koska istumme poistumisluukun kohdalla. Saimme pikakoulutuksen luukun aukaisuun, onneksi koulutusta tarvinnut antaa näyttöä. Koneessa saimme aamukahvin ja mustikkamehua. Siis terminaali kakkoselta siirryimme junalla terminaali ykköseen. Jouduimme kuitenkin tekemään lähtöselvityksen seuraavaan lentoon, Condorin lähtöselvitystiski oli kaukana, mutta onneksi meillä ei ollut kiirettä.

Turvatarkastuksessa arpaonni suosi minua ja niin laukkuni joutui erityistarkastuslinjalle.  Laukkuni edellä olevan laukun tarkastus kesti todella kauan, koska pieniä voidepurkkeja ei oltu pakattu litran pussiin, johon ne sitten kaikki mahtuivat. Pitkään seurasin ja odottelin, mutta onneksi ei siis edelleenkään ollut kiire. Testiliuskalla pyyhittiin laukkuni joka puolelta. Sitten testikone reistaili, otettiin testi uudelleen ja testiliuska tarkastettiin toisen linjan laitteella. Ei löytynyt mitään ja jatkoin lähtöportille ja aikaa vielä lähes tunti.

Koneeseen siirtyessä huomasimme joutuneemme eri penkkiriville, mutta onneksi peräkkäin ja käytävän vierelle. Lentokoneessa oli hyvä palvelu ja tarjoilua riitti koko noin 9 tunnin matkan ajan.

Lentokenttä oli pieni ja kentällä sujuivat kaikki muodollisuudet erittäin joustavasti ripeästi, mutta olimmehan käytännössä EU-alueella.

Sharter-lennon matkustajat siirtyivät passintarkastuksen jälkeen suoraan busseille, joilla siirryimme satamaan. Kaukaa näimme iltavalaistuksessa olevan risteilijämme Costa Magican. Bussissa Costan viehättävä opas selvitti epäselvästi seuraavat toimenpiteet, onneksi meillä oli kokemusta ja laivaan siirtyminen sujui joutuisasti. Kannatti täyttää lomakkeet kotona. Valokuvaan ja sitten saimme Costa –kortin, joka on matkan tärkein kortti. Kortilla liikkumistamme seurataan tarkasti, erityisesti laivalta poistumiset ja paluut olivat tiedossa.

Guadeloupen satamassa kirjautuminen laivaan sujui joustavasti. Valokuva otettiin kaikista tulijoista ja sen jälkeen sai Costa kortin, jolla pääsi laivaan.

Risteilijällä huoneemme sisälsi parvekkeen, jossa tulen taas viettämään monet aamut ja illat. Matkalaukkujen tyhjennyksen jälkeen siirryimme illalliselle.

Kaikille risteilyille pakollinen turvallisuuskoulutus keräsi iltamyöhällä ennen laivan irtoamista satamasta matkustajat neloskannelle kuulemaan monella kielellä toimenpiteistä tilanteissa, joita kukaan ei toivo. Seisominen paahtavassa laivan ulkokannella oli joillekin liikaa, joten pitkän lentomatkan rasitus sai muutaman voimaan pahoin.

Hyttipalvelijamme Elias kävi tervehtimässä tuoden huomisen meripäivän ohjelman, josta sitten huomisessa postissa.

 

2.  Meripäivä 10.2.2018  lämpötila 28 astetta

Meripäivänä oli kiire aurinkansille ja uima-altaille.

Risteilijä lähti Guadeloupen satamasta tasan kello 11 pm, Ranskasta tullut lento oli peruuntunut ja samalla sadan risteilymatkustajan lähtöpaikka muuttui ja tulevat mahdollisesti mukaan joltakin saarelta, joissa vierailemme. Uni maistui hyvin, samoin aamiainen kannella yhdeksän, jossa jatkossakin lähes aamu nautimme keittiön runsaista antimista. Aamupäivällä suomalainen matkanjohtaja piti matkainfon, risteilyn aikana tutustumme kymmeneen saareen, joissa tulemme vierailemaan. Laivalla on yli 1000 henkilöä palvelemassa meitä runsaat 3000 matkustajaa. Lounas ja iltapäiväkahvit kuuluvat päiväohjelmaan. Illallinen oli laivan peräosassa olevassa ravintolassa. Samassa paikassa joka ainut ilta, sama tarjoilija Dennis Filippiineiltä ja pöytäseurueena oikein mukava pariskunta Taipalsaarelta. Palaan illallisiin tarkemmin jonakin toisena päivänä.

Alkumatkalla suulat seurasivat risteilijää.

Risteilyllä on yleensä muutama meripäivä ja pitkän lentomatkan jälkeen voimia keräävä meripäivä oli tervetullut. Meripäivä laivan kannella kului nopeasti hyvän ruuan ja auringon kanssa. Hytin parvekkeelta ja kannelta kuvasin lentokaloja ja lintuja. Päivän lintuna oli ehdottomasti suula, joka seurasi laivaa lähes koko meripäivän.

Tällä Karibian alueella sataa lähes joka päivä, mutta sade kestää vain muutaman minuutin, siis ihan oikeasti vain 2-3 minuuttia. Karibian alueen vehreys johtuu varmaan lämmöstä, mutta erityisesti päivittäisestä kastelusta, myös öisin tuli sadekuuroja. Sateensuoja oli kuitenkin tarpeeton ja turha matkatavara.

Ennen illallista CostaClub -jäsenet olivat laivan kapteenin Paolo Fusarinin vieraana. Hän kutsui CostaClubin jäsenet tapaamiseen ja esitteli mm laivan vastuuhenkilöt.

Illallispöytä numero 131 oli varattu meille koko risteilyn ajaksi. Sama tarjoilija Dennis palveli meitä kaikkina iltoina, samoin hänen apulaisensa. Ruokalista vaihtui päivittäin.

Jokaiselle illalliselle on laadittu uusi menu, joka meripäivänä oli Gala Dinner

Illallisen jälkeen teatterissa oli joka ilta laadukas show, Cinemagique

Tässä laivaisäntä ja -emäntä, jotka risteilyn alussa loivat tunnelmaa mm hakemalla risteilyvieraita tanssimaan. Sain myös kunnian tanssia tämän ammattitanssijan kanssa.

 

 

3. Willemstad_Curacao 11.2.2018  lämpötila 30 astetta.

Curacaon lippu

 

Curacao on tunnettu värikkäistä taloista ja tässä on myös vaakatasoon kääntyvä silta.

Curacao oli lähtösataman jälkeen risteilymme ensimmäinen saari. Saari on monelle tuttu siellä valmistettavasta likööristä, saari tunnetaan myös värikkäistä taloista.Talojen väritys oli aikoinaan talon osoitetunnus, ennen talon numerointia. Kääntyvä silta oli turistinähtävyys ja paikallisille hetkellinen liikennehaitta.

Curacao on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva autonominen alue Karbianmerellä melko lähellä Venezuela rannikkoa. Asukkaita on noin 150.000 ja pääkaupunki on vierailukohteemme Willemstad. Seuraavien vierailukohteiden, Aruba ja Bonaire, kanssa se muodostaa ABC –saaret.

Kääntyvällä sillalla koneenkäyttäjä seuraa laitteen toimintaa.

Risteilijä saapui satamaan aamulla klo 8.00. Matkanjohtaja Juhan pitämän aamuinfon jälkeen päätimme lähteä satamassa tarjolla olevan 2,5 tunnin pituiselle kiertomatkalle. Satamassa oli varsinainen kauppasota, kun jokainen yritti myydä omaa parasta tuotettaan. Tämä oli uutta edelliseen Karibian risteilyyn, jossa vastaavaa retkien tarjontaa ei ollut. Valitsimme sinisen bussin, jossa oppaana oli Kolumbiasta muuttanut sanavalmis nainen. Karibialla oli tällä viikolla karnevaalitunnelmaa, niin myös Curacaossa.

Vierailu Curacao likööritehtaalle kuuluu asiaan. Sinisen Curacao liköörin rinnalla on paljon muitakin värejä.

Kolumbilaistaustainen opas esitteli vauhdikkaasti paikallisia nähtävyyksiä.

Curacao -liköörin monet maut tulivat tutuiksi maistiaisten aikana.

Kiertomatkalla kävimme tietenkin Curacao –likööriä valmistamassa tehtaassa, joka oli kuitenkin suljettu sunnuntaipäivän takia. Myymälä oli tietenkin avoinna ja kauppa kävi ja saimme myös maistiasia. Oli muutakin kuin meille tuttua sinistä Curacao -likööriä. Lisäksi bussi kierteli saarta ja pysähteli muutamissa näköalapaikoissa ja kauniilla uimarannalla. Bussikierroksen arvosanaksi annan enintään 8-/10. Retkien myyntitilanteessa oli hyvin vaikea arvioida tarjottavaa tuotetta.

Laivassa oli päivittäin eri teemavärejä ja tämän päivän väri oli valkoinen ja se näkyi erityisesti illallisella ja ravintoloissa sekä uima-altailla.

Kiertoajelun aikana pysähdyttiin usealle näköalapaikalle.

 

Uimarantoja on paljon ja toinen toistaan hienompia.

Risteilijän matka jatkui 8 pm ja puoli tuntia ennen lähtöä tuli olla laivassa, ja näin olikin kolmea satamaa lukuun ottamatta. Yhdelle saarelle jäi kaksi italialaista uimarantavarusteissa. Taisi tulla kallis uintimatka. Laivassa kuulutetaan heti niitä henkilöitä, jotka ovat laivan kulunvalvonnan mukaan puoli tuntia ennen lähtöä poissa laivasta.

Willemstadin pääkatu.

4. Oranjestad_Aruba 12.2.2018  lämpötila 31 astetta.

Aruban lippu

Aruba on myös Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva saari Karbianmerellä Venezuelan edustalla. Asukkaita on noin 100.000 ja pääkaupunki on vierailukohteemme Oranjestad.  Melko tasaisen saaren pinta-ala on noin 193 neliökilometriä. Matkailu on saaren tärkein tulonlahde.

Risteilijä saapui satamaan aamulla klo 8.00. Matkanjohtaja Juhan pitämän aamuinfon jälkeen lähdimme retkelle ja tällä kertaa päätimme julkisella ajoneuvolla. Kysyimme paikalliselta torikauppiaalta tietä lähimmälle linja-autopysäkillä ja erityisesti linjalle 10. Hän neuvoi meitä auliisti linja-autoasemalle, joka oli aivan lähellä. Ostimme Arubus Retour Cardin 5 USD, jolla voi saman päivän aikana tehdä kaksi matkaa. Joillakin saarilla on kohtuullisen hyvä bussireitistö ja silloin sitä kannattaa edullisuutensa vuoksi käyttää. Yleensä järjestetyt pikkubussiretket maksoivat noin 20-25 euroa.

Käytimme Arubassa paikallisbussia, jolla oli mukava ja edullista liikkua.

Erityiskohteeksi tällä saarella valitsimme perhospuutarhan – The Butterflyfarm, jossa oli paljon kauniita perhosia. Paluumatkankin teimme tietenkin bussilla ja ehdimme laivalle lounaalle ja iltapäivällä kävelimme kauniin kaupungin keskustaan. Kohdesaaressa vierailu sai arvosanan 9.

Siproeta stelenes, Malakiitti

Vierailu Aruban Butterfly Farmilla on unohtumaton kohtaaminen luontoon kaikessa kauneudessaan ja monimuotoisuutena.  Saattoi astua trooppiseen puutarhaan, jossa on perhosia ympäri maailmaa ja sai kohdata maailman värikkäimpiä perhosia. Oli harvinainen mahdollisuus perhosten valokuvaukseen.  Butterfly Farm sijaitsee Palm Beachilla vastapäätä Aruba Phoenixia ja Aruban lomakohdea.

Myös pelikaani otti hiekkarannalla aurinkoa.

Siniset hevoset olivat kaupungilla suosittuja

Casino oli pääkadun varrella.

Illan Show oli SAPORI DÍTALIA. Päivän väri oli tietenkin vihreä, valkoinen ja punainen. Risteilijä jätti torven törähdyksellä tämän saaren  7 pm. Tämä ja eilinen Curacao ei ollut alkuperäisessä reittiohjelmassa, mutta tulivat mukaan syksyisen hurrikaanin jälkeen. Muutama reittikohde kun vaurioitui niin pahoin, että tämän vuoden risteilyt niille saarille peruttiin.

Menu: Puglia Menu

 

5. Kralendijk_Bonaire 13.2.2018  lämpötila 31 astetta.

Bonairen lippu

Aruban eteläisellä kiertokäynnillä oli hienoja maisemia ja monessa kohdin oli myös flamingoja.

Bonaire on niin ikään Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva saari Karbianmerellä. Sillä on oma erityisasemansa itsenäisenä kuntana. Asukkaita on alle 20.000 ja pääkaupunki on vierailukohteemme Kralendijk. Saaren pinta-ala on noin 288 neliökilometriä. Karibialla on siis ABC -saaret, Aruba, Bonaire ja Curacao, joista keskimäiseen suuntasimme nyt.  Suola ja öljy ja ovat saaren tärkeimmät tulonlähteet.

Tällä saarella kannattaa valita kiertoajeluna joko pohjoisen tai eteläisen reitin. Koska olimme saarella vain kuusi tuntia, niin molempiin ei ollut aikaa. Saavuimme rantaan 8am ja matka jatkuu jo 2pm, koska seuraavana edessämme on pitkä merimatka. Tänään valitsimme pikkubussin ja eteläisen reitin ja valinta oli onnistunut. Ainakin pohjoisen reitin valinneiden kanssa käydyn keskustelun jälkeen.

Suola Aruban tärkeä tulonlähde. Suolakasat ovat kuin Alppien huippuja.

Lähdimme siis pikkubussimatkalle, joka suuntautui ensin ensin suurille suola-altaille, onhan Bonairen suurin tulonlähteenä suola.  Valtavat suolapydamidit ja laajat suola-altaat hämmästyttivät. Merisuolaa valmistetaan Bonairella valtavissa altaissa, joihin lasketaan merivettä ja odotetaan, että se kuivuu auringonpaisteessa. Koska saarilla sataa vähän, haihtuu vesi altaista nopeasti. Kun operaatio on tehty tarpeeksi monta kertaa, on altaaseen kertynyt paksu kerros suolaa, joka sen jälkeen työnnellään työkoneilla kasoihin kuivumaan. Sen jälkeen suola kasataan suurempiin läjiin ja lastataan laivoihin.

Suuret kuljettimet kuljettivat suolaa eri kasoihin kuivumaan.

Seuraavan oli kiehtova valikoima majoja rannalla, lähellä merta. Niihin oli todella pienet sisäänkäynnit. Mitä nämä ovat, ihmettelin. Aikanaan tarvittiin työvoimaa ja ostettiin orjia, jotka rakensivat nämä pienet kopit, joissa neljä – kuusi orjaa nukkui kussakin, heillä oli hyvin vähän tilaa. Majat rakennettiin vuonna 1850 orjuuskaudella ja ne palvelivat suolavesialtaisten orjien leirintäalueina. Näistä orjat etsivät yösuojaa  maanantaista lauantaihin. Viikonloppuina he tekivät kotiinsa  6-7 tunnin kävelymatkan.

Suola-altailla orjina työskennelleet asuivat näissä majoissa.

Ilmeisesti tämä oli kauheaa aika orjille. Tuhannet orjat työskentelivät suolaväylillä kovissa olosuhteissa,  orjat olivat jatkuvasti polvia korkeissa syövyttävissä suolavedessä. Jalat, jalat ja kädet saivat oireita vuosia kestäneiden suolajärvien altistumisen jälkeen. Tämä vaikuttava vaaleanpunainen vesi & suola pyramidit löytyvät Southendista.

Majojen väreillä viestittiin saarelle saapuvia laivoja.

Bonairessa on kolme historiallista majakkaa, joita on nyt kunnostettu ja kävimme yhdellä niistä, Willemstoren majakalla. Samalla alueella näimme flamingoja ruokailemassa. Tällä reitillä näimme paljon näitä värikkäitä lintuja.

Willemstoren kunnostettu majakka on sekä komea että kaunis.

Bonaiden itärannikolla oli surffaajien suosikkipaikka, jonne myös poikkesimme.

Tämä suosittu surffipaikka oli sopivan tuulinen ja kuitenkin turvallisen matala.

En voi olla muistuttamassa valtavaa muovijätteiden määrää, joka kelluu valtamerissä ja hajotessaan tekee valtavia, peruuttamattomia tuhoja luonnolle. Bonaire saaren rannoilla oli vapaaehtoisia keräämäämässä rantoihin ajautunutta muovijätettä.

Rannoilla oli paljon vapaaehtoisia siivoamassa merelltä rantaan tullutta muovia.

Kaktus on erittäin tärkeä kasvi.

Rannalla on paljon erilaisia merkkejä.

 

Kierroksen päätteeksi bussi toi meidät torille, kävin pikaisesti postissa. Päivän sadekuuro tuli tässä vaiheessa ja taas saattoi tarkistaa kellon. Kuuro kesti sen kolme minuuttia. Sadekuuron jälkeen kiireesti laivalle lounaalle, jona aikana risteilijä irrottautui satamasta.

Illan Show oli huikea tenori Spero Bongiolatti

Menu: Calabria Menu

6. Kingstown_Saint Vincent ja Grenadiinit (parlamentaarinen demokratia) 14.2.2018  lämpötila 30 astetta.

Saint Vincentin lippu

Saint Vincent ja Grenadiinit on pieni saarivaltio Karibianmerellä ja se kuuluu yhdistyneen kuningaskunnan johtamaan kansainyhteisöön. Pääkaupunki on vierailukohteemme Kralendijk

Rehevän ja vuoristoisen pääsaaren lisäksi se muodostuu rikkaiden lomailijoiden suosimista korallisaarista. Banaanit olivat varsinkin aiemmin talouden perusta.

Valtion noin 104 000 asukkaasta 95 prosenttia asuu SaintVincentin saarella. Yli 80 prosenttia on afrikkalaista alkuperää, sillä maata hallinneet siirtomaaisännät pakkosiirsivät alkuperäisväestön muualle ja toivat tilalle orjia Afrikasta työskentelemään plantaaseilla. Maatalous on ollut aina tärkeä elinkeino, joten tulivuorenpurkaukset ja hurrikaanit ovat olleet tuhoisia taloudelle.

Wallilabou Falls, jossa oli nyt hyvin vähän vettä.

Risteilijä saapui satamaan aamulla klo 2.00pm. jonka jälkeen poistuimme nopeasti laivasta. Valitsimme taas pikkubussin, jotka näillä kapeilla teillä ovat näppäriä ja ryhmän koko on noin 10. Suuntasimme mainostettuun vesiputoukseen Wallilabou Falls -kohteeseen. Uima-asua suositeltiin mukaan ja pääsymaksu oli 1 dollari. Valitettavasti vettä ei ollut juuri nimeksikään, joten kohde oli floppi.

Sitten laskeuduimme kapeaa tietä merenrantaan. Tällä paikalla on kuvattu Pirates of the Caribbean. Paikka oli vapaasti kaikkien kulkupaikkana ja siksi aika oli jättänyt siihen merkkinsä. Filmikelat lattialla,  haalistuneet kuvat elokuvan teosta, ränsistyneet rakennukset kertovat menneestä kuin ikimetsä. Paikka merenrannalla oli kuitenkin kuvauksellisen hieno. Matkaan kertyi huomattavasti enemmän aikaa, mitä lähtiessä sovittiin, joten matkalle lähtiessä pitää aika sopia myös muiden matkalaisten kanssa.

Pirates of the Caribbean -elokuvan rekvisiittaa.

Koulutyttö odotti koulubussia.

Karibialla saa nauttia hyvistä ja tuoreista hedelmistä.

Risteilijämme oli suuri, ainakin tästä kuvakulmasta.

Illallisen jälkeen oli huikea Show on The Voice of the sea, jossa risteilyllä mukana olleet esiintyivät ja todella loistokasta osaaista olikin.

Menu:Chef`s Menu

Matka jatkui 8.00pm.

 

7. Fort-de-France – Martinique 32 astetta

Martiniquen lippu

Perhoset ja kukat ovat värikkäitä.

Pienten Antillien saari alle 400.000 asukkaan Martinique on Ranskan merentakainen deparmentti, jonka pääkaupunki Fort-de-France, joka oli seuraava kohde. Nyt kohteena oli saari, jossa oli hyvä paikallisliikenneverkosto. Saarella on huomattavia korkeuseroja, joten bussit puikkelehtivat kapeaa tietä valitsemaamme kohteeseen.  Ensimmäiseksi piti kuitenkin löytää linja-autosema, josta bussit lähtivät. Kaupungin hautausmaan ympärillä oli bussien ”laiturit”. Päivä oli hyvin helteinen ja oli mukava päästä kuumalta kadulta ilmastoituun autoon. Menopaluun hinta oli edullinen 2,6 euroa. Bussin numero oli 25. Tälle 10 kilometrin matkalle kaupungissa tänne ylös puutarhaan teki muitakin retkeilijöitä.

Ei ole kirettä ja vapaa-aikaa voi viettää uilkona

Valitsimme kohteeksi Jardin de Balatanin, joka 3 hehtaarin laajuinen kasvitieteellinen puutarha. Pääsymaksu oli 13,50 euroa.  Puutarhan rakentaminen aloitti puutarhuri Jean-Philippe Thoze vuonna 1982. Tuolloin hän osti tämän käytännöllisesti laiminlyödyn huvilan, puutarha oli viljelemätön, joten hän päätti palauttaa sen. Puutarha avattiin yleisölle vuonna 1986. Se sijaitsee entisellä viljelymaalla ja nykyään puutarhassa on noin 3 000 lajiketta trooppisia kasveja ympäri maailmaa, mukaan lukien 300 erilaista palmua.

Upea palmu

Puutarhasta on tullut suuri menestys, jossa vierailijat parveilevat vierailemaan vertaansa vailla olevaan kukkien ja puiden kokoelmaan. Hibiscus, anthurium ja posliiniset ruusut herkillä sävyillä voivat kaikki ihailla tässä.  Siellä voi kiivetä riippusiltaan, jolla voi kävellä yli 15 metrin korkeudella. Näkymä Fort-de-Francen lahdelle ja Pitons du Carbetille on upea.

Rinteille on rakennettu taloja hyvin tiiviisti.

Puutarhassa oli myös lintuja, kuten kolibreja ja ylhäällä kotkat kaartelivat. Tietä ylöspäin jatkatessa olisi tullut eläintarhaan, jonka kuitenkin jätimme väliin ja palasimme alas kaupunkiin. Poikkesimme apteekissa, ja oluella japanilaisessa ravintolassa. Kala ja olut maistui paahtavan helteen keskellä.

Kingstownissa maistui japanilainenkin olut, ainakin tällä helteellä.

Loppupäiväkasi palasimme laivalle, joka irtautui laiturista 6.00pm.

Illan show oli ”Gente di mare”

Menu: Veneto Menu

8. Pointe-a-Pitre_Guadeloupe 29 astetta 8.00am – 11.00pm

Guadeloupen lippu

 

Guadeloupessa oli värikkäitä asuja päällä ja myös myymälöissa

Guadeloupe (virallisesti Guadeloupen departementti) on saaristo Karibianmerellä. Sen pinta-ala on 1 704 neliökilometriä. Hallinnollisesti Guadeloupe on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue. Osana Ranskaa se on myös osa Euroopan unionia ja euroaluetta.  Asukkaita on 403 355 (vuonna 2010)

Memorial ACte 10. toukokuuta 2015 Ranskan presidentti François Hollande vihki Guadeloupe-saarten Mémorial ACTen, joka sijaitsee Pointe A Pitressä, paikassa jossa oli ennen sokeritehdas. Kulttuurikeskus on omistettu orjakaupan muistoksi. Yli 150 vuotta orjuuden lakkauttamisen jälkeen Guadeloupe-saarilla on vielä paljon orjuutta. Tämä kulttuurilaitos pyrkii säilyttämään orjuuden aikana kärsineiden muiston samoin kuin edistämään vuoropuhelua sen seurauksista ja aloittamaan uuden aikakauden.

Guadeloupe muodostuu seitsemästä asutusta saaresta, joista kaksi suurinta, Basse-Terre ja Grande-Terre, muodostavat perhoskuvion. Satamamme oli oli Pointe-a-Pitre, josta lähdimme tutustumaan saareen taksilla. Tutustuimme ananaksen, banaanin ja sokeriruuon viljelyksiin. Kävimme värikkäässä puutarhassa, pienellä vesiputouksella, Keräsin tähän muutaman kuvan. Jokaisessa satamassa paikalliset taiteilijat ottivat meidät äänekkäällä musisoinnilla vastaan. Näillä saarilla on yhteensä noin 405.000 asukasta.

Pieni ananas on saman näköinen kuin meille tutu iso ananas.

 

Autokuljettajamme esitteli meille siistiä banaaniviljelystä.

Autonkuljettajamme leikkasi sokeriruokoa taksin tavaratilassa olleella veitsellä. Hän paloitteli sen ja saimme maistella makeaa sokeriruokoa

Täällä vietämme pitkän päivän, koska risteilijämatkustajista vaihtuu ja me ole risteilyn puolivälissä. Pitkä päivä mahdollistaa pitkälle retkelle lähtemisen.  Valitsimme tälle päivälle taksikuljetuksen. Noudatimme ohjetta, että älä osta sikaa säkissä. Halusimme nähdä auton, jolla liikumme ja jutella kuljettajan kanssa varmistaaksemme kuljettajan kielitaidon. Auto oli neljälle henkilölle riittävän suuri ja tuore Peudeot ja englanti sujui mukavasti.  Tinkaamisen jälkeen päätimme lähteä Jardin Botanique -puutarhaan ja matkalla voimme poiketa mukavasti monessa eri kohdin.

Alkumatkalla pysähdyimme tutustumaan paikallisen maatilan peltotielle, jossa meille esiteltiin ananaksen viljelyä. Saman tilan banaaniviljelmä oli siisti ja tulossa oli runsaasti banaaneja. Samalla aukealla viljeltiin myös sokeriruokoa. Kuljettajamme puristi sokeria ja mekin saimme pureskella makeaa suuhumme.

Vesiputoukset ovat täällä tärkeitä ja niille viedään ihmettelemään veden juoksua.

Karibialla on tärkeää esitellä vesiputoukset ja niinpä kuljettajamme pysähtyi pienen putouksen läheisyyteen. Putous suuri tällä matkalla näkemämme.

Jardin Botanique -puutarha Guadeloupen saaren sydämessä.  Deshaiesin kasvitieteellinen puutarha tarjoaa rauhallisen kävelymatkan Karibian yllättävän kasviston läpi! Tämä 7 hehtaarin puisto tarjoaa laajan valikoiman kasveja ja merkittäviä puita. Puutarha on kuuluisa maisema-arkkitehti Michel Gaillard, Coluchen entinen kiinteistö . Puutarhassa saattoi aistia trooppien tuoksuja ja värejä erilaisten kokoelmien kautta: posliiniruusu, punainen inkivääri, buganvillea, hibiskus, orkideat ja monet muut kauniit kukat ja linnut tuli kohdattua.  Hyvä vierailukohde.

Jardin Botanique -puutarhassa sai syöttää kaloja, joilla ilmeisesti oli nälkä. Osalla oli kita kokonaan auki.

Puutarhassa oli myös flamingoja. Karibian flamingot syövät runsaasti katkarapuja, koska oranssin väritys kattaa koko linnun.

Menimme laivaan musiikin tahdissa.

Kierroksen jälkeen läksimme meitä odottavalla taksilla takaisin satamaan muutaman pysähdyn myötä. Yksi kirkko ja hotelli olivat kuljettaajan mielestä näkemisen arvoisia.

Show:G One Sitting Variete show

Menu: Sardegna Menu

 

9. Meripäivä

Meripäivänä oli heti aamusta alkaen iltamyöhään aurinkokansilla ja altailla runsaasti väkeä.

 

Karibian risteilyllä on tietenkin myös meripäiviä. Näinä päivinä risteilijällä on runsaasti ohjelmaa. Ruokapöydät on katettu myös uima-altaille.  Ruuana ohella nautistellaan laivassa niin auringosta, liikunnasta, esityksistä ja yhdessäolosta. Tuli poikettua laivan kappelissa, ihmeteltyä lentokaloja. Kuvassa illallispöytämme odottamassa meitä.

 

Liukumäessäkin oli vilskettä.

 

Alla muutama esimerkki illallisen tarjoiluista.

Kahvia/avec ei saanut illallisella, vaan se nautittiin illallisen jälkeen toisissa tiloissa. Oli ilmeisesti aikataulusyistä, jotta jää aikaa kattaukselle seuraavalle ryhmälle.

Ruokalistat olivat mielenkiintoisia, Antipasta, Zuppe, Primi Piatti, Secondi Piatti, Insalata, Selezione di formaggi ja dolci joista kaikista saattoi valita vähintään kolmesta vaihtoehdosta. En kuitenkaan kertaakaan valinnut kaikista.

Jälkiruokalautaset olivat aina mielenkiintoisen näköisiä, kuten tämäkin.

Primi Piatti, Scorpion fish and shampagne risotto – väliruokana samppanjarisotto, jonka päällä jotain kalaa. Oli erikoiisin ja jäi syömättä.

Kerran otin jäätelöä.

Ennen illallista CostaClub -jäsenet olivat taas laivan kapteenin Paolo Fusarinin vieraana

Show: Magic moments

Menu: Gala Dinner

 

10. Scarborough_Tobaco 30 astetta

 

Tridinad-Tobacon lippu

Satamarakennus toivotti meidät tervetulleeksi

Trinidad-Tobaco on Karibianmeren saarivaltio, joka on 11 kilometrin päässä Venezuelan rannikosta.  Kahden pääsaaren lisäksi valtioon kuuluu 21 pienempää saarta. Kävimme tässä vuonna 1962 itsenäistyneen valtion toisella pääsaarella. Tobacon satama, Scarborough, otti meidän vastaan. Valuuttana on Trinidad-Tobagon dollari.

Lasipohjaveneemme punainen Ocean 1 ottaa kohta meidät kyytiin.

Tavoitteena oli päästä lasipohjaveneellä katsomaan koralleja ja kaloja. Menimme maksulliselle uimarannalle, josta järjestetään lasiveneretkiä. Veneretkellä pysähdyimme katsomaan koralleja, valitettavasti veneen pohjalasi oli vähän harmaa ja vesikään ei ollut kovin kirkasta. Näimme kyllä koralleja ja muutaman kalan. Veneretken kohokohtana oli pysähtyminen kuvaukselliseen kohtaan, jossa nytkin kuvattiin jotakin pätkää. Paikka oli Nylon Pool, jossa laskeuduimme veneestä hienolle hiekalle. Myös muutamia muita kuvia on tästä päivästä muistona. Sitten siirryimme niemen kärkeen, joka on ei-kenekään maata. Siellä saa vapaasti uida, musisoida tai laittaa grillillä hyvää ruokaa. Laituriin saavuttua siirryimme pikaisesti pikkubussiin, joka kuljetti meidät satamaan.

Lasipohjaveneen alla liikkui myös kookkaita kaloja.

Veneen alta paljastui myös värikkäitä koralleja.

Tämä on yksi monista rauhallisista kohteista trooppisessa paratiisissa, joka on Tobago. Buccoo Reef eteläpuolella voit rentoutua pehmeässä valkoisessa hiekassa, joka on reisillä korkealla turkoosisella vesillä. Jos et voi vastustaa kiireä mennä sisään, voit kellua edelleen laguuni, jossa syvän sininen valtameri toisella puolella ja kämmenten reunamaalla rannalla toisella. Paikalliset väittävät, että vesi täällä on kyky nuorentaa ketään, joka onneksi uimaan siinä. Kapasiteetti lasipohjaisella veneellä Store Baystä ja Pigeon Pointistä on Britannian prinsessa Margaret nimetty alueeksi vuonna 1962, jolloin hän vietti kuherruskuukautensa siellä. Ja se on edelleen suosittu idyllinen kohde pariskunnille ja perheille.

Lasipohjaveneemme kapteeni sai mukana olleesta rouvasta seuraa.

Nousimme veneestä matalalle eritääin hienolle paikalle meressa. ilanne oli jotenkin uskomaton.

Rannalla grillattiin kanaa, mutta pysyin kaukana tästä ravintolasta

Uimarannassa oli väkeä paljon. Todennäköisesti suuri osa oli risteilijöiden matkustajia.

Nylon-allas on luonnollinen, metrin syvä kristallinkirkas uima-allas, jonka hiekkaranta on keskellä merta, joka luo offshore-hiekkalaatikko ja edelleen laguuni. Ota nuorentavaa uintia toisella puolella syvänmeren ja toisaalta palmujen reunustamia rantoja.

Ylimääräistä johtoa ei ole leikattu pois, vaan on valmiina muuhun käyttöön.

Pääskyset viettävät täälläkin aikaansa langoilla.

Show: tenori Spero Bongiolatti

Menu: Caribbean dinner

 

11. St. George´s_Grenada 31 astetta

Grenadan lippu

Kuvaaminen maksoi yhden dollarin

 

Vuonna 1498 Kristoffer Kolumbus löysi tämän saaren ja antoi sille espanjalaisen kaupungin mukaan nimeksi Grenada. Grenada on pinta-alaltaan läntisen pallonpuoliskon toiseksi pienin vuonna 1974 itsenäistynyt valtio. Saarella on asukkaita noin 110.000.  Tämä pieni saarivaltio Grenada ja sen pääkaupungin St George`s satama oli seuraava pysähdyspaikka.

Vuokrasimme porukalla pikkubussin ja läksimme kiipeämään saaren korkeimpaan kohtaan aikoinaan purkautuneen tulivuoren kraaterin reunalle ja sieltä katselimme kraateriin muodostunutta Grand Etang -järveä, matkalla pysähdyimme vesiputoukselle.

Annadale Waterfalls – vesiputoukselle oli pääsymaksu. Vesiputous oli lähellä tietä, joten liukasta polkua ei tarvinnut kävelllä pitkään. Paikalla oli paikallisia nuoria miehiä, jotka keräsivät rahaa turisteiltä hyppäämällä vesiputouksen reunalta alas. Halusivat valokuvista pienen korvauksen. Tuntui olevan huonoa liiketoimintaa. Paikka oli hyvin kaunis.

Annadale Waterfalls yläpuolella rohkea nuori mies.

Aivan yllätten hän hyppää alas.

Mona-apina toivoi saavansa joltakin matkailjalta banaanin.

 

Grand Etang -järvi on kraaterijärvi sammuneessa tulivuoressa

 

Kraaterin reuna oli 1910 jalan korkeudella.

Grand Etang -järvi on kraaterijärvi sammuneessa tulivuoressa. Grand Etang -järvi on 550 metriä merenpinnan yläpuolella, ja se on yksi saaren kahdesta kraatteri-järvestä (toinen on Antoine-järvi). Järvi on noin 20 metriä syvä ja pinta-ala on 36 ha. Tälläkin kohteella on pieni pääsymaksu ja paikalla on matkamuistomyymälä  ja pieni snackbaari. Järvessä on koboltinsininen vesi. Näimme paikalla myös Mona-apinoita, jotka tulivat odottamaan matkailijoiden tuliaisia, banaaneja. Niitä nämä rohkeat apinat myös saivat. 

Ajoimme matkalla sademetsän läpi alas kaupunkiin ja matkalla pysähdyimme näköalapaikalle ja siitä jatkoimme Grand Anse Bay -uimarannalle, jossa valitettavasti oli rakennustyöt käynnissä. Nautimme rantaravintolassa virkistävät hedelmäjuomat ja siirryimme 5 euron maksulla venekuljetuksella risteilijän vieressä olevaan laituriin ja laivaan iltapäiväkahville.

Hikistä homma yli 30 asteen lämmössä.

Suojalaseista ei ole tietoakaan.

Lapio ja kottikärryt ovat kova sana.

Rakennusmies on valmistanut valumuotin.

Siirrymme viidellä eurolla laivamme viereiseen laituriin.

Myös purjeveneillä voi risteillä.

Kahvin jälkeen oli paikallaan tehdä vielä kävelykierros pienen kaupungin keskustassa, jossa liikkui hyvin paljon koulusta päässeitä oppilaita koulupuvuissaan.

Eucalyptuskasvaa melko korkealla.

Koulupuvut kuuluvat Karibialla kaikille koululaisille.

Tilataksi on täällä melko pieni.

Nämä tanssijat jättivät matkailijoille hyvästit.

Saavuimme satamaan jo 7.00am ja lähdimme jatkamaan matkaa 8.00pm.

Päivän väreinä oli taas Italian värit ja Show:Radio. Illan show esitettiin yleensä kahteen kertaan. Ensimmäisessa kattauksen, kuten mekin -First Sitting 6.15pm- show oli 9.15pm. Second Sitting oli 8.45pm ja heille tarkoitettu show oli 7.30pm. Kaikki sujui juoheasti jonottamatta.

Menu:Lazio Menu

 

12. Bridgetown- Barbaros 33 astetta

Barbaroksen lippu

Kaupungin puistossa meren rannalla kolibri kävi imemässä mettä kukista.

 

Pieniin Antilleihin kuuluva noin 290.00 asukkaan Barbaros sijaitsee Atlantin ja Karibianmeren välissä. Satamamme oli saaren pääkaupungissa Bridgetownissa. Pinta-alaltaan maailman 14. pienin valtio ja väkiluvultaan 23. pienin itsenäinen, mutta erittäin varakas saari, ja siitä huolimatta Maailmanpankin mukaan kehitysmaa.

Harrison’s Cave

Harrison’s Cave

Harrison’s Cave

Harrison’s Cave

Harrison’s Cave

 

Teimme päivän retken pienellä pikkubussilla, jossa meitä oli 6 henkeä oppaan ja kuljettajan lisäksi.

Kohteeksi valitsimme luolan Harrison’s Cave, joka on turistinähtävyys, joka mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1795. Kierros maanalaiseen ympäristöön tehdään oppaan johdolla sähkövaunuilla, auditoriossa pidetyn infon jälkeen.

Luolat on mainittu ensimmäisen kerran historiallisissa asiakirjoissa vuonna 1795, ja 1970-luvun alkupuolella uudelleen etsivät Ole Sorensen ja Tony Mason ja avattii yleisölle vuonna 1981. Harrisonin luola on Barbadoksen keskiosassa. Se sijaitsee 210 metriä merenpinnan yläpuolella.Luolat luonnostaan ​​muodostuvat kalkkikivestä. Luolien läpi kulkeva kalsiumin rikastama vesi on  muodostanut epätavalliset stalagmitiinimuodostumat. Tietyissä kohdissa kiertueen aikana kävijät saavat nousta  vaunusta ja päästä lähelle muodostelmia. Yksi tärkeimmistä luolista on valtava luola, jota kutsutaan nimellä ” The Great Hall ”, jonka korkeus on yli 15 metriä. Suuren hallin jälkeen raitiovaunu pysähtyi ” Kylässä”, jossa osa muodostelmista on liittynyt yhteen sarakkeiden muodostamiseksi tuhansien vuosien aikana. Muut alueet, joilla raitiovaunu pysähtyi kiertueella, ovat ”Chapel”, ”The Rotunda” ja ”The Altar”. Kuljimme Boyce-tunnelin kautta  luolan syvimpiin kohtiin. Koimm Barbadoksen sydämessä on yksi sen suurimmista ihmeistä – upea Harrisonin luolan. Saaren keskiosassa sijaitseva kiteytynyt kalkkikivi luola on ominaista virtaavien virtausten, kristallinkirkasvesien syvät altaat ja kohoavat pylväät.Pääsymaksu oli  60 dollaria.

Poliisi ohjaa liikennettä ja turvaa kulkuetta.

Karnevaalitunnelmaa

Pikkubussi odotti meitä ja heti luolakierroksen jälkeen palasimme satamaan lounaalle ja sen jälkeen läksimme  tutustumaan noin 6000 asukkaan Bridgetownin keskustaan.

Karibialla lentää paljon pieniä kolibreja, joista lentokuvien ottaminen on haasteellista kolibrin nopean siiveniskun johdasta. Tässä suljinaika oli 1/2500 sekuntia.

Kaupungin pääkatu oli siisti

 

Illan show oli VIC VICUS

Menu: Sisilia Menu

 

13. Saint Lucia

St. Lucian lippu

Kauppakojuja kaupungin keskustassa.

Saint Lucian saaren sisäosia peittää sademetsä, saari on vuoristoisin Karibian saari. Pääkaupunki, Castries, johon saavuimme on päivän keskilämpötila noin 30 astetta ja yön vastaavasti yli 20 astetta. Valuuttana on Itä-Karibian dollari, mutta USD ja euroja voi myös käyttää. Kävimme pikkubussilla köysiradalla, mutta keskityin lintujen kuvaamiseen. Laitoin muutaman kuvan kolibreista, joihin viehätyin. Sademetsässä oli runsaasti eri lintulajeja. Myös muutamia muita kuvia tältä pieneltä saarelta.

 

Kolibri

Kolibri

Kolibrin pitkä lieli on ulkona suusta.

Kolibri imee kukasta mettä

Kolibri

Kolibri banaanintertussa.

Rainforest Adventures St Lucia luo ainutlaatuisia ja ikimuistoisia kokemuksia, jotka innoittavat ympäristön kestävää käyttöä ja paikallisen kulttuurin arvostusta ja vaikuttavat myönteisesti yhteisöihimme.

Chassinin vuoristossa, Babonneussa, Rainforest Adventures St. Lucia tarjoaa kävijöille ainutlaatuisen mahdollisuuden nauttia täynnä saaren elinvoimainen sademetsä-elämää.

 

Vieraat voivat valita erilaisia ​​asioita St. Luciaan, kuten kuuntelu luontopolkujen luontokeskusteluihin, huipentumiseen metsän katoksen läpi gondoleilla tai jännityshaulla zip-linjalla, liukumalla alustalta laiturille, korkealle sademetsän muinaisten sentrysien satunnaisista rungoista.

Köysirata kiinnosti ja antoi radan läpi kiertäneille ikimuistettavia hetkiä.

Rainforest Aerial Tram kuljettaa vieraita ylhäältä alamäkien lämpöä ja hälinästä ekologiseen puistoon, joka sijaitsee St. Lucian metsävarannon korkeudessa.

Luonto ja seikkailu yhdessä vihdoin! Koe zipvuoren jännitys St. Luciaan menettämättä sademetsän rikasta luontoa. Sisältää kolme nähtävyydet yhden hinnasta: Aerial Tram + Luontopolut + Canopy Zip Line.

Kookosmaidon myyjä laittaa kookoskaupan kuntoon.

Kookoksen leikkaaminen tapahtui vauhdilla.

Köysirata 68USD ja Tramp 68USD

Illan show oli tämän viikon The Voice of the sea

Muuttokuorma

Menju: Chef`s menu

 

14. Fort-de-France_Martinique 30 astetta

Saint-louis Catherdal

Saavuimme saarelle 8.00am ja lähdimme 6.00pm

Schoelcher Library

Pääposti

Kulttuurikeskus

Vahakankaita kadulla esillä.

Risteilyn aikana Martiniquen saari on kahdesti pysähdyspaikkana. Tällä toisella kertaa keskityimme sen pääkaupungin Fort-de-Francen nähtävyyksiin tutustumiseen. Mm. erittäin kaunis kirjastorakennus- Schoelcher Library, Saint-louis Catherdal, Kulttuurikeskus, Teatteri olivat tutustumisen kohteita. Pienessä kaupungissa matka sujui mukavasti jalan.

Illalla piti tarkistaa Costa-kortilla kertyneet ostokset ja kuitata tarvittaessa. Ei tälläkään kertaa kertynyt mitään ostoksia Costa -kortille.

Illan Show: Duo skies

Menu: Molise menu

Illallisen ja viimeisen shown jälkeen vuorossa oli matkalaukkujen pakkaaminen ja siinä on oltava huolellinen. Pakattu ruumaan menevä matkalaukku nostetaan ennen yöpymistä käytävälle ja seuraavan kerran sen näkee Helsingissä. Matkalaukkuun kaikki sinne kuuluva ja loput jää käsimatkatavaraksi, jonka sallittu paino on vain 8 kg. Pitää jättää viimeisen matkapäivän hellevaatteet ja matkavaatteet. Taas kerran lupasin hankkia matkalaukkuvaa an, jotta laukkujen painot pysyvät sallituissa rajoissa.

 

15. Pointe-a-Pitre_Guadeloupe 30 astetta

He toivottavat uudet matkustajat laivalle.

 

Risteilijä saapui satamaan klo 11.00am. Matkanjohtaja piti ennen laivan satamaan saapumista lähtöinfon, joka oli samalla hyvästelyjen jättämisen aika uusille ystäville.

Myös viimeisenä risteilypäivänä on kaunis helteinen päivä ja päätimme lähteä jalottelemaan kaupungille, onhan pitä lentomatka edessä.  Samalla saattoi ottaa viimeiset valokuvat tällä matkalla.

Vähissä ovat matkustajat laivalla.

Värikkäitä mehupulloja torilla

Kaupaa tehdäään paljon kadun varrella.

Kaikilla on iloinen ilme.

Meren rannalla myydään kalaa ja vihanneksia

 

Laivasta siirryttiin hyvässä järjestyksessä group white -merkillä bussille, joka vartin ajomatkan jälkeen oli satamassa. Matkanjohtaja oli tehnyt kaikille lähtöselvityksen valmiiksi, joten pääsimme nopeasti lähtöportille ja lentomme Frankfurttiin oli aikataulussa.


4 kommenttia

  • antti sirppiniemi says:

    hyvän jutun paavo kirjoitit.

    • Paavo Valtanen says:

      Hei
      Muutama privat-kuva mulla on. Laitan ne jossakin vaiheessa.

      Paavo

  • Nina hömppi says:

    Moi me lähemme 12.2.2019 Asian risteilylly lähtö Singaporet. Ei kun mukaan.

    • Paavo Valtanen says:

      Me heitimme välillä toisen vaihteen päälle.
      Menemme Moldovaan ja kuuden maan Balkanin kierrokselle vielä tänä vuonna.
      Tuonne Aasiaan tekee mieli. Menettekö pitkälle vai keskipitkälle matkalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.